Sähkön nopeasti pörssissä vaihtuva hinta on muuttanut Kemijoenkin vesivoimaloiden säännöstelytahdin nopeaksi ja rajuksi. Kyse on lyhytaikaissäännöstelystä, joka vaatii erityisen luvan. Asian linjasi korkein hallinto-oikeus KHO antamalla vuonna 2005 Uljuan tekoaltaan lyhytaikaissäännöstelystä ennakkopäätöksen.
Uljuan raju säännöstely aiheutti vahinkoja Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. KHO:n päätöksen vuoksi vuonna 2006 tehty viranomaisselvitys paljasti, että useilta Suomen vesivoimalaitoksilta puuttui lupa lyhytaikaissäännöstelyyn.
Selvityksen mukaan Kemijoella ainakin kahdelta suurelta voimalaitokselta, Vanttauskoskelta ja Pirttikoskelta, puuttui luvasta maininta lyhytaikaissäännöstelystä. Monen voimalan luvat olivat tulkinnanvaraisia.
Tieto luvattomuudesta haihtui selvityksen tilanneessa maa- ja metsätalousministeriössä. Ministeriön kuukautta myöhemmin tekemässä yhteenvedossa esimerkiksi Vanttauskosken voimala luvan puutteesta ei ole mainintaa.
Lapin ely-keskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön nyt antamien asiakirjojen mukaan vuoden 2006 selvitys ei johtanut luvantarkistuksiin Kemijoen pääuoman voimaloissa, vaan asia jätettiin sillensä.
Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan lisääntyvä lyhytaikaissäännöstely uhkaa jokien virkistyskäyttöä Pohjoismaissa.
Tutkimus osoitti, että koealueena olleesta Kemijoen Ossauskosken vesivoimalaitoksen ja Tervolan kylän välisestä 17 kilometrin jokiosuudesta 70 prosenttia on virkistyskäyttäjille vaarallista kaikkina vuodenaikoina. Vaarallisinta on kesällä silloin kun virtaamaa nostetaan nopeasti ja voimakkaasti.
Ympäristöoikeuden asiantuntijat: Lyhytaikaissäännöstelyyn pitää olla erityinen lupa
Haastattelemamme ympäristöoikeuden asiantuntijat pitävät KHO:n Uljua-ratkaisua vahvana linjanvetona: jos voimalaitoksella harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, siihen pitää olla lupa.
Haastateltavat saivat luettavakseen Lapin ympäristökeskuksen vuoden 2006 selvityksen ja Vanttauskosken voimalaitoksen luvat. Luvat on saatu Lapin ely-keskukselta. Vanhin niistä on vuodelta 1965 ja uusin 1980-luvun alusta.
Helsingin yliopiston ympäristö- ja kestävyysoikeuden apulaisprofessori Tiina Paloniitty arvioi yllämainittujen tietojen pohjalta, että KHO:n Uljua-ratkaisun jälkeen hallinto on aloittanut asiassa selvitykset.
– Selvitykset eivät ole kuitenkaan johtaneet konkretiaan, lupamääräysten tarkasteluun, jossa tässä kyseessä olevat luvat olisi suhteutettu Uljua-ratkaisussa annettuun oikeusohjeeseen ja tehty harkinta siitä, pitääkö lupia muuttaa ja jos, niin miten, sanoo Paloniitty.
– Tämän vuoksi pidän mahdollisena, että lupatilanne ei tällä hetkellä ole asianmukainen. On mahdollista, että tämänhetkinen lyhytaikaissäännöstely tulisi saattaa lupaharkinnan piiriin, arvioi Paloniitty.
Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Antti Belinskij kommentoivat vain yleisellä tasolla, ottamatta suoraan kantaa Kemijoen säännöstelyyn. Heidän mukaansa vesistöhaittaa aiheuttavaa lyhytaikaissäännöstelyä ei saa harjoittaa, ellei siihen ole vesilain mukaista lupaa ja siihen kytkeytyviä lupamääräyksiä.
– Yleinen vesivoimalupa tai lupa vuosisäännöstelyyn ei tarkoita vielä sitä, että lyhytaikaissäännöstely olisi luvan nojalla sallittua. Tämä pätee erityisen vahvasti tilanteisiin, joissa lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuu sellaista haittaa yleiselle tai yksityisille eduille, jota ei ole lupakäsittelyn aikana tutkittu ja josta ei siten ole voitu antaa haittoja lieventäviä määräyksiä, toteavat Soininen ja Belinskij yhteisessä vastauksessaan.
Heidän mukaansa valvovan viranomaisen on ryhdyttävä toimiin luvanmukaisen tilan palauttamiseksi, mikäli lyhytaikaissäännöstelyä tehdään ilman lupaa.
Kemijoki oy ja Lapin ely-keskus kiistävät luvattoman säännöstelyn
Vesivoimayhtiö Kemijoki oy ja sitä valvova viranomainen Lapin ely-keskus kiistävät luvattoman lyhytaikaissäännöstelyn. Yhtiön ja viranomaisen mukaan luvat sallivat Kemijoki oy:lle lyhytaikaissäännöstelyn.
Kemijoki oy:n johtajan Tarja Zitting-Huttulan mukaan viranomaiset eivät ole esittäneet vuoden 2006 selvityksen johdosta yhtiölle mitään vaatimuksia.
– Kemijoki oy toimii kaikilla voimalaitoksillaan lupaehtojen mukaisesti. Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät voimalaitoskohtaisesti vesistön vedenkorkeuden ja virtaaman rajat ja mahdollistavat niiden puitteissa virtaaman muuttamisen sähköntuotantotarpeen mukaisesti. Lupaehtojen noudattamista valvoo ely-keskus, jolla on tätä valvontatehtävää varten muun muassa pääsy voimalaitostemme luottamuksellisiin virtaamatietoihin, vastaa johtaja Tarja Zitting-Huttula.
– Lyhytaikaissäännöstelyä on aiemmin maanlaajuisesti selvitetty viranomaisten toimesta eivätkä viranomaiset ole näiden selvitysten perusteella esittäneet yhtiölle mitään toimenpidevaatimuksia, vastaa Kemijoki oy:n johtaja Zitting-Huttula.
– Vanttauksen käyttö perustuu voimalaitoksen rakentamisaikana saatuun lupaan sekä siihen lopputarkastuksessa tehtyihin muutoksiin. Koneistojen peruskorjausten jälkeen ei ole haettu muutosta vanhaan rakennuslupaan, vastaa johtaja Heikki Poikela Kemijoki oy:stä kysymykseen Vanttauskosken voimalan tehonnoston luvituksesta.
Lapin ely-keskuksen johtaja Timo Jokelaisen mukaan Kemijoella ei harjoiteta luvatonta säännöstelyä.
– Väite, että Kemijoen vesivoimalaitoksilla harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä ilman lupaa, ei Lapin ely-keskuksen näkemyksen mukaan pidä paikkaansa. Lapin ely-keskus valvoo laitosten lupia ja viranomaisvalvontamme perusteella säännöstely Kemijoen voimalaitoksilla on toteutettu lupaehtojen puitteissa. Valvontaviranomaisella ei ole ollut tarvetta puuttua asiaan, vastaa Jokelainen.
Lyhytaikaissäännöstelyä ei seurata
Lapin ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen myöntää, ettei Vanttauskosken voimalaitoksen luvissa mainita lyhytaikaissäännöstelyä.
– Vanttauskosken voimalaitosluvassa ei ole juoksutuksille erillisiä määräyksiä, mutta Kemijoki oy juoksuttaa minimivirtaamana jatkuvasti koneiston kautta noin 60 kuutiometriä sekunnissa. Tämä on yhtiön kanssa sovittu ns. vapaaehtoinen ympäristövirtaama, jolla on pyritty pienentämään virtaamavaihtelusta aiheutuvaa haittaa alapuoliselle vesistölle, vastaa Kämäräinen.
Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, Rovaniemen kaupungin ympäristötarkastaja Harri Kataisen mukaan raportissa ei ole tietoja lyhytaikaissäännöstelystä, koska sitä ei ole pääuoman voimalaitosten luvissakaan.
Katainen kertoo, että vesistötarkkailusuunnitelmat rakentuvat lupavelvollisten laitosten ympäristölupamääräyksien pohjalta.
– Vesivoimaloiden tämänhetkisissä luvissa ei ole säädöksiä lyhytaikaissäännöstelystä, siksi niitä ei ole tarkkailusuunnitelmissa. Tuo tarkkailujakso 2019–2024 on suunniteltu ja elyn vuonna 2018 hyväksymä, jolloin lyhytaikaissääntely ei ole ollut kuluvan talven kaltaista nopeatempoista, sähkömarkkina oli silloin erilainen, vastaa Katainen.
Viitisen kilometriä Vanttauskosken voimalaitoksen alapuolella Viirinkylässä Kemijoen törmällä asuvan Seija Tennilän mukaan säännöstely on ollut entistä rajumpaa useita vuosia.
– Viisi–kuusi vuotta sitten ei talvisäännöstely ollut läheskään näin suurta mitä nyt. Nyt se on ihan jokapäiväistä, kertoo Tennilä.
Tennilän mukaan rajuksi muutettu säännöstely haittaa joen virkistyskäyttöä.
Onko sinulla kokemuksia Kemijoen säännöstelyn vaikutuksista? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella oheisella lomakkeella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tapani.leisti@yle.fi