Matalien rehevöityneiden pohjalaisjärvien happitilanne on tänä talvena tavanomaista huonompi.
Jääkansi estää tuulta sekoittamasta vesimassoja, lisäksi viime syksy oli erityisen sateinen, mikä lisäsi ravinteiden kulkeutumista järviin.
Etelä-Pohjanmaalla Alavuden Kuorasjärvellä tilanne on huonoin kahteenkymmeneen vuoteen.
Kauhavan Kortesjärveltä taas ilmoitettiin kalakuolemista jo helmikuussa, kun asia huomattiin avantouintipaikalla.
Huonolta näyttää tilanne myös Räyringinjärvellä Vetelissä. Järvi on kärsinyt rehevöitymisestä ja talviajan hapenpuutteesta jo vuosikymmeniä, kerrotaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Räyringinjärvi on ongelmissa
Etelä-Pohjanmaan johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkalan mukaan näin maaliskuun loppupuolella eletään näissä järvissä kriittisiä aikoja.
Pakkala muistelee, että Vetelin Räyringinjärvellä tuoreen mittauksen tulokset osoittivat hapen määräksi 1 milligramma litrassa, kun fysiologisia häiriöitä ilmenee jo silloin, kun happitaso laskee 5 milligrammaan litrassa.
Räyringinjärvellä pilkkijöillä on ollut hiljainen talvi: kalaa ei ole tullut.
– Se, ettei kala tartu syöttiin, on ensimmäinen merkki alhaisesta happipitoisuudesta, vahvistaa Pakkala.
Mahdollisuuksia vielä monia
Jatkoa ajatellen huonoin mahdollinen tilanne Räyringinjärvellä olisi, jos jäät pysyisivät järvessä pitkään. Tästä voisi seurata totaalinen happikato ja koko kalakannan tuhoutuminen.
– Se olisi taloudellinen ja virkistyskäytön haitta. Lisäksi voisi tulla hygieninenkin haitta, jos järvessä on jopa 100 000 kiloa kalaa, arvioi Pakkala.
Happimittaukset tehdään vain yhdestä kohdasta järveä, joten tulos ei kerro koko tilannetta. Esimerkiksi Perhossa Salamajärven happi on melkein loppunut, mutta koska järvi on monimuotoinen eikä siellä ole aikaisemmin ollut kalakuolemia, on tilanne vielä epäselvä.
Nopeaa helpotusta happikatoon toivotaan lumensulamisvesistä.