Hallituksen leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulivat voimaan huhtikuun alussa.
Kovimman iskun näissä leikkauksissa saavat yksinasuvat sekä työttömät nuoret ja yksinhuoltajat perheineen. Lisäksi useiden tukien indeksikorotukset on jäädytetty moneksi vuodeksi ja vaikkapa vammaispalvelulain voimaantulo on lykätty.
Yle kysyi muutamalta lähiön pienituloiselta tuntoja leikkauksiin. Kysyimme myös perustuslain ekspertiltä ja muutamalta päättäjältä, onko tulkinta perusoikeuksistamme ankaroitunut.
Puuroaamiaiselle saapunut: Köyhälle jo pieni ylimääräinen meno on suuri
Turussa Lausteen lähiössä seurakunta tarjoaa pienituloisille aamiaista. Halukkaille on tarjolla puuroa ja pientä suolaista purtavaa kerran kahdessa viikossa.
Kun Yle vieraili lähiössä, tarjolla seurakuntasalissa oli myös hygieniatarvikkeita, hiukan säilykkeitä ja pehmolelunalle. Ihmiset saivat myös mahdollisuuden kertoa diakonille takahuoneessa huolistaan ja saada tiukkaan tilanteeseensa apua.
Susanna Heinonen kertoo, että köyhälle jo muutaman kymmenen euron ylimääräinen meno on liian suuri. Rahat eivät riitä esimerkiksi lääkkeisiin.
Ihmisten taloudellinen ahdinko kasvaa jatkuvasti, kertoo Turun Henrikinseurakunnan diakoniatyöntekijä Kaisa Lahdenkauppi. Hänen kohtaamiensa asiakkaiden määrä on noussut parissa vuodessa 1 500:sta 2 500:een, kertoo kokenut diakoni.
Lahdenkauppi ennustaa kovien päätösten lisäävän keväällä avuntarvitsijoiden määrää. Hän sanoo, että ihmiset ovat peloissaan.
Köyhimpiin osuu historiallisen paljon leikkauksia
Hallitus laskee, että tukiheikennykset tuottaisivat säästöjä, kun ne kannustaisivat ihmisiä ottamaan vastaan pienipalkkaistakin työtä tukien sijaan.
Turun ja Kaarinan seurakunnan diakoniatyöntekijä Jaso Jaakkola kertoo, että avuntarvitsijaryhmän kirjo on laajentunut. Yksinhuoltajaperheiden ja työttömien lisäksi viime aikoina moni yrittäjä ja varsinkin kevytyrittäjä on pudonnut köyhyysloukkuun.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen leikkaukset kohdistuvat noin 100 000 lapsikorotuksen saajaan ja 74 000 työtulojen saajaan vuoden mittaan. Yleinen asumistuki pienenee yli 400 000 ruokakunnalla.
Työttömyysturvan 300 euron kuukausittaisen suojaosan poisto vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin. Viime vuonna heitä yli 74 000.
Lisäksi aiemmin tehty indeksijäädytys leikkaa esimerkiksi työttömyys- ja asumistukien sekä opintorahan vuotuiset korotukset vuoteen 2027 saakka.
Sote-asiantuntijat ovat pitäneet leikkausten yhteisvaikutuksia vähävaraisille valtavina ja päällekkäisinä. Esimerkiksi THL:n mukaan sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksia tulisi tarkastella ihmisoikeusnäkökulmasta.
”On vuosia siitä, että meillä olisi edes ehdotettu merkittäviä heikennyksiä”
Yle kysyi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorilta Veli-Pekka Viljaselta, ovatko perustuslakivaliokunnan tulkinnat perusoikeuksista ja varsinkin perustuslain pykälästä 19 muuttuneet aiempaa kireämmäksi.
Kysyimme asiaa Viljaselta siksi, että hän on itse ollut kirjoittamassa perustuslakiamme.
Perustuslain 19 pykälän takaama ”oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon” sekä ”julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut” ovat perusoikeuksiemme ydintä.
Perustuslakivaliokunta joutuu siis pohjimmiltaan pohtimaan sanoja välttämätön ja riittävä.
Myös koulutuksellisiin oikeuksiin eli pykälään 16 liittyvät lait ovat olleet valiokunnan luupin alla: indeksijäädytys opintorahaan, opintorahan huoltajakorotukset ja oppimateriaalilisän määrä sekä aikuiskoulutusraha.
Professori Viljanen sanoo, että tällä hallituskaudella perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi on viety poikkeuksellisen paljon lakiesityksiä, jotka liittyvät sosiaalisiin perusoikeuksiin.
Perustuslakivaliokunta siis arvioi, voidaanko lait säätää tavallisina lakeina.
– On vuosia siitä, että meillä olisi edes ehdotettu merkittäviä heikennyksiä sosiaalisiin oikeuksiin. Heikennykset eivät johdu perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön kiristymisestä, vaan hallituksen lakiehdotuksista, joilla puututaan aikaisempaa enemmän sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, Viljanen sanoo.
Monet tukiheikennykset myös menevät aiempaa pidemmälle: esimerkiksi vuosia kestävät indeksijäädytykset.
Lakiesityksiä on perusteltu valtion säästötavoitteilla ja julkisen talouden heikolla tilalla.
– Perustuslakivaliokunta on antanut aikaisemminkin heikolle taloustilanteella merkitystä, mutta nyt heikennysten mittaluokka on aiempaa suurempi. Perustuslain tulkinnan kannalta tilanne on uudentyyppinen, Veli-Pekka Viljanen kuvaa.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) perustelee sote-leikkausten linjaa osin taloudellisin perustein.
– Perustuslakivaliokunta ei ole lähes 30 vuoden aikana koskaan, siis ei koskaan, katsonut säästölakeja perustuslain vastaiseksi.
Vitsailu leikkauksista: ”Mautonta”
Leikkaukset tuntuvat myös monien Lausteen puuroaamiaisella käyvien arjessa. Ihmiset kertovat, että puheet leikkauksista ovat käyneet jopa syyllistäviksi.
Somessa törmää koviin viesteihin, jotka on kohdistettu työttömille, maahanmuuttajille ja vammaisille sekä yhteiskunnan tukien saajille. Viesteissä tehdään selväksi, että jokainen on oman onnensa seppä eikä toisten sosiaaliturvaa haluta rahoittaa.
Myös valtiovarainministerin vitsailu säästöistä leikkuulautojen ja saksien kera haavoittaa, kertoo turkulainen Fabian Päivärinta.
Liian alhainen perusturvan taso jo nyt
Suomi on saanut jo kolmeen otteeseen Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean moitteet liian alhaisesta perusturvan tasosta, viimeksi 15. helmikuuta 2023. Nyt lukuisia tukia pienennetään ja pakastetaan moneksi vuodeksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston päällikkö, ylijohtaja Liisa Siika-ahon mukaan vertailu sosiaaliturvan tasosta muihin maihin nähden ei ole reilu Suomea kohtaan.
– Monet muut maat eivät ole antaneet kantelumahdollisuuksia kansalaisjärjestöille ja sen vuoksi he eivät tällaisia tuomioita saa.
Verrattuna muihin Euroopan unionin maihin Suomen perusturva on jopa varsin korkealla, Siika-aho vakuuttaa.
Kun häneltä kysyy, rikkooko Suomi kansainvälisiä sopimuksia, kuuluu vastaus näin:
– Ehkä ei ihan näin suoraan voida sanoa, että rikotaan sopimuksia. En käyttäisi sitä termiä.
Juttua muokattu 2.4.2024 kello 6.37. Korjattu haastateltavan etunimi Fabian Päivärinnaksi.