Runsaat kolmisenkymmentä vuotta sitten metsäteollisuudelle tuli yhä tärkeämmäksi osoittaa, että sen käyttämä puuraaka-aine on vastuullisesti tuotettua.
Tuolloin metsien sertifioinnin vaatimana yleistyi säästöpuiden jättäminen hakkuuaukeille. Kyse on elävistä iäkkäistä puista ja lahopuista, joiden tarkoitus on parantaa niistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia hakkuun jälkeen.
Itsestään selvää on, että säästöpuut eivät ratkaise kaikkia ongelmia, mutta ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.
Esimerkiksi puulajeista käy haapa.
– Havainnot ja tutkimuksetkin osoittavat, että useat haavasta riippuvaiset, aikaisemmin uhanalaisiksikin luokitellut lajit ovat hyötyneet näistä säästöpuuhaavoista. Eli niitä säännöllisesti tai usein löydetään kuolleilta säästöpuuhaavoilta hakkuuaukeilta, sanoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta.
Mistä lajeista sitten on kyse?
– Siellä on erityisesti kovakuoriaisia ja kääpälajeja, joiden on havaittu hyödyntävän kuolleita haapoja aukeilla alueilla.
Haavan määrä metsissä on muutoinkin lisääntynyt, minkä taustalla on iso suhtautumistavan muutos. Aiemmin haapa pyrittiin paikoin hävittämään jopa kokonaan sen männylle aiheuttaman tautiriskin takia. Haapa on männynversoruosteen väli-isäntä.
– Haavan määrän lisääntyminen ei liity pelkästään säästöpuiden jättämiseen, vaan se on sekapuuna lisääntynyt eri-ikäisissä metsissä. Voidaan olettaa, että silläkin olisi positiivinen vaikutus lajistoon jollakin aikavälillä, Siitonen toteaa.
Näyttöä tästä ei kuitenkaan ole.
– Siitä nyt ei ole tutkimuksia tai havaintoja, mitkä osoittaisivat että varttuneissa metsissä esimerkiksi haavan lajisto olisi vielä elpynyt, hän sanoo.
Lajiston kilpailu pitää vaarallisia tuhohyönteisiä kurissa
Myös metsäyhtiöissä säästöpuuhaapoihin liittyvää lajiston elpymistä pidetään tärkeänä asiana.
– Lisääntyvä lajimäärä lisää lajien välistä kilpailua. Lajien välinen kilpailu sitten myös kohdentuu helposti tuhoa aiheuttaviin hyönteisiin, niin että ne ei saa ylivaltaa metsäluonnossa, perustelee Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.
Metsätaloudessa suhtautuminen haapaan on muuttunut vuosikymmenten takaiseen verrattuna täysin.
– Ekosysteemiymmärrys on tullut meille jäädäkseen. Sitä kautta opitaan lisää ja osin myös muutetaan vanhoja totuttuja käytänteitä, sanoo Lehesvirta.
Katso video: Haapa on metsän majatalo