Tutkimuksen mukaan erityisopettajista 80 prosenttia on työuransa aikana kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa. Alakoulussa vastaava luku on 60 ja yläkoulussa lähes 40 prosenttia.
Tiedot perustuvat Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen.
Eniten häiriköidään siis erityisopetuksessa, jossa tosin väkivaltatilanteisiin osataan varautua. Riittävä henkilökunta estää osaltaan häiriötilanteita.
Varautumisesta huolimatta väkivaltatilanteet pääsevät myös yllättämään. Niinpä osa kunnista järjestää jo kouluille turvallisuuskoulutusta. Esimerkiksi Seinäjoella pidetty kurssi täyttyi nopeasti.
Opettajat ja ohjaajat opettelivat kurssilla muun muassa lyönneiltä suojautumista sekä oppilaan turvallista kiinnipitämistä ja kuljettamista.
– Emme voi lähteä karkuun uhkatilannetta, vaan meidän tehtävämme on suojella häiriköivää oppilasta ja muita oppilaita, pohtii kurssille osallistunut Nurmon yläkoulun vs. rehtori Lassi Kivistö.
Seinäjoen Kertunlaakson koulun laaja-alainen erityisopettaja Johanna Sydänlammi sanoo, että yleensä tilanteista selvitään puhumalla, mutta kiinnipitoon hänkin on joutunut turvautumaan.
– Harvinaista se on ollut, mutta jumppaliikkeitä on saanut kyllä kokeilla. Hyvä, että tekniikoita voi harjoitella.
Kun puhe ei auta
Oululainen opettaja Janne Ahonen opettaa kollegoilleen, miten uhkaavasti ja väkivaltaisesti käyttäytyvä oppilas saadaan rauhoitettua, jos puhe ei auta.
Ahonen on Poliisihallituksen hyväksymä voimankäytön kouluttaja.
– Käymme läpi tekniikoita, joiden avulla oppilas pyritään mahdollisimman turvallisesti rauhoittamaan ja tarvittaessa siirtämään luokasta pois.
Janne Ahonen toteaa, että opettajat ja ohjaajat ovat ammattinsa ja koulutuksensa puolesta taitavia hallitsemaan ryhmiä ja ratkomaan ongelmia keskustelemalla, mutta fyysisiin rauhoittamiskeinoihin he tarvitsevat harjoitusta.
Ahonen huomauttaa, että väkivaltaisen oppilaan rauhoittamisessa on kyse myös opetushenkilöstön työturvallisuudesta.
Ahosen turvallisten tekniikoiden opetuslistalla on jopa kuristusotteesta vapautuminen.
– Harjoittelemme myös brutaaleja tilanteita varten. Yhdellä koululla kävi tilanne, jossa poika kuristi takaapäin koulunkäynninohjaajaa.
Ahonenkin on työuransa aikana joutunut käyttämään omia oppejaan.
– Onneksi valtaosa hoituu puhumalla, mutta joskus on turvauduttava kiinnipitoon. Välillä pitää mennä myös tappeluiden ja nujakoiden väliin rauhoittelemaan oppilaita.
Nurmon yläkoulun vs. rehtori Lassi Kivistö muistaa opettajauraltaan erityisesti yhden vaikean tilanteen, joka tapahtui pääkaupunkiseudulla.
– Oppilas meni psykoosiin ja pidimme häntä rehtorin kanssa kiinni useita kymmeniä minuutteja, ennen kuin apua saatiin paikalle. Tilanteen teki haastavaksi se, että koko koulu oli viettämässä talviurheilupäivää laskettelukeskuksessa, Lassi Kivistö muistelee.
Janne Ahonen muistuttaa, että vaikka väkivaltatilanteet koululuokissa ovat yleistyneet, valtaosa oppilaista ja opiskelijoista voi edelleen hyvin ja heillä on kaikki hyvin koulussa.
Kuuntele alta, miten Janne Ahonen opettaa koulujen henkilökuntaa suojautumaan oppilaiden lyönneiltä ja miten väkivaltainen lapsi tai nuori saadaan rauhoittumaan:
Kaukana vielä jenkkimallista
Koulun henkilökunnalla on laki puolellaan, jos oppilaan rauhoittaminen vaatii fyysisiä toimenpiteitä.
– Perusopetuslaki antaa opettajille ja rehtoreille tähän mahdollisuudet. Rikoslain hätävarjelulainsäädäntö antaa oikeuksia myös koulunkäynninohjaajille, Janne Ahonen selvittää.
Ahosen mukaan nykylainsäädäntö oikein tulkittuna antaa kouluille riittävät toimintamahdollisuudet. Hän ei näe tarvetta lakimuutoksille.
Entä tarvittaisiinko luokkiin jo vartijoita?
– Ei, se ei sovi suomalaiseen kulttuuriin. Opettajat ovat hyvin koulutettuja ja osaavat toimia oppilaiden kanssa. En usko, että Suomessa joudutaan tällaiseen jenkkimalliin, Janne Ahonen sanoo.
Sairauksia, päihteitä ja riittämätöntä tukea
Oppilaiden aggressiivinen käytös johtuu Janne Ahosen mukaan yleensä lasten ja nuorten lisääntyneistä mielenterveyssairauksista ja perhetaustoista, kuten vanhempien päihteiden käytöstä.
Ahonen arvioi, että oppilaiden häiriökäyttäytymistä selittää myös inkluusio. Inkluusio tarkoittaa lapsen oikeutta käydä omaa lähikouluaan riippumatta hänen oppimisvaikeuksistaan, vammoistaan tai sairauksistaan.
– Tuen pitäisi seurata esimerkiksi erityisopetuksesta yleisopetukseen siirtyviä oppilaita, mutta ikävä kyllä se tuki ei aina ole joka kunnassa riittävää.