Yle sai haltuunsa salassa valmistellun selvityksen – se paljastaa, että Suomesta halutaan lakkauttaa vanginvartijan koulutus

Rikosseuraamuslaitoksessa tehty selvitys esittää vanginvartijakoulutuksen lakkauttamista. Opettajat ja opiskelijat vastustavat jyrkästi suunnitelmia.

Vanginvartijaksi opiskelevat harjoittelivat voimankäyttöä Tikkurilan koulutuskeskuksessa.
  • Päivi Happonen

Kypäräpäiset naiset ja miehet rynnäköivät vankisellissä olevan miehen kimppuun.

Menossa on voimankäyttöharjoitus Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa.

Täältä valmistuvat vanginvartijat Suomen kaikkiin vankiloihin, vuosittain heitä valmistuu noin 120.

Nyt vanginvartijakoulutus halutaan lakkauttaa.

Ylen haltuun saama, salassa valmisteltu esitys, on tehty vankiloiden toimintaa johtavassa Rikosseuraamuslaitoksessa.

Esitys Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistamisen valmisteluksi” on allekirjoitettu 28. helmikuuta. Siinä esitetään ”rikosseuraamusalan ammatillisen tutkinnon lakkauttamista”.

Esityksen mukaan vanginvartijan työhön voisivat tulevaisuudessa hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet soveltuvan korkeakoulututkinnon, turvallisuusalan perustutkinnon tai lähihoitajan opinnot.

Heille on tarkoitus järjestää täydennyskoulutusta.

Suunnitelmista kerrottiin henkilökunnalle maaliskuun 6. päivä, jolloin myös muistio tuli julkiseksi.

  • Katso video: näin opiskelijat rynnäköivät vangin selliin
Yle seurasi voimankäyttöharjoitusta Vantaalla Tikkurilassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa.

”Ryhmässä toimiminen on iso osa koulutusta”

Oppilas Iida Kinnunen harjoitussellin ovella.
Iida Kinnunen haluaa töihin vankilaan. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

20-vuotias Iida Kinnunen opiskelee vanginvartijan tutkintoa. Hän on lähdössä pian ensimmäiselle työharjoittelujaksolle Jokelan vankilaan.

– Haluan olla vastuullinen ja luotettava vanginvartija, Kinnunen sanoo.

Kinnunen on suorittanut aiemmin turvallisuusalan perustutkinnon ja työskennellyt Securitaksella vartijana.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa kauhistellaan vanginvartijatutkinnon lakkauttamissuunnitelmia.

Kinnunen kehuu vanginvartijan tutkintoa monipuoliseksi. Yksi tärkeä asia koulutuksessa on ryhmätoiminnan harjoittelu, hän sanoo.

– Ryhmässä toimiminen on todella iso osa tätä koulutusta esimerkiksi voimankäyttöharjoitteissa. Turvallisuusalan perustutkinnossa sitä ei juurikaan käyty.

”Huomasin, kuinka vajavaisilla tiedoilla olin tehnyt töitä”

Joni Puura selliosastolla
Joni Puura on työskennellyt neljän kuukauden ajan vankilassa sijaisena. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Vanginvartijaksi opiskeleva 29-vuotias Joni Puura on valmistunut aiemmin levyseppähitsaajaksi.

Hän on Kinnusen tavoin suorittanut myös turvallisuusalan perustutkinnon ja työskennellyt yksityisellä turva-alalla.

Puura on tällä hetkellä opintovapaalla Jyväskylän kaupungin pysäköinnintarkastajan tehtävästä.

Hän on tehnyt aiemmin neljän kuukauden sijaisuuden vankilassa.

– Kun tulin tänne opiskelemaan, huomasin, kuinka vajavaisilla tiedoilla olin tehnyt vankilassa sijaisvartijan töitä, Puura kertoo.

Puuran mukaan vanginvartijan tutkinto on laaja kokonaisuus, jossa otetaan huomioon turvallisuusasioiden lisäksi paljon muutakin.

– Tässä lähityön merkitys korostuu. Olemme samojen asiakkaiden kanssa tekemisissä päivästä toiseen usein vuosikausien ajan.

– Koulutus antaa myös hyvät valmiudet siihen, että pystyisimme kuntouttamaan näitä ihmisiä takaisin yhteiskuntaan, Puura toteaa.

Harjoitusnukkevanki
Vanginvartijakoulutuksen voimankäyttöharjoituksissa opetellaan esimerkiksi etälamauttimen käyttöä. Kuva: Vili Kojonen

Iida Kinnunen ja Joni Puura ovat molemmat sitä mieltä, että nykyinen vanginvartijan koulutus pitäisi säilyttää.

He uskovat, etteivät olisi todennäköisesti päätyneet alalle, jos nykymuotoista koulutusohjelmaa ei olisi ollut tarjolla.

– Tämä on juuri tähän työhön räätälöity hyvä kokonaisuus, sanoo Puura.

”Kyllä se oli tosi kova järkytys”

Ritva Vähäkoski koulutussellin ovella
- En ole huolissani omasta työpaikastani. Olen huolissani siitä, mikä vaikutus tällä tulee olemaan, sanoo yliopettaja Ritva Vähäkoski. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Rikosseuraamuslaitos kuuli koulutuskeskuksen opettajia, kun selvitystä vanginvartijan tutkinnosta tehtiin.

Opettajat kertoivat, miten nykyistä tutkintoa voitaisiin kehittää.

– Meitä kuultiin, mutta ei aidosti, kokee yliopettaja Ritva Vähäkoski.

Kun Risen selvitys valmistui, Vähäkoski sai kuulla tutkinnon lopettamissuunnitelmasta.

– Siitä ei puhuttu lainkaan, kun meitä haastateltiin. Kyllä se oli tosi kova järkytys, hän sanoo.

Vähäkoski on kouluttanut Suomen vankiloihin vanginvartijoita lähes kaksikymmentä vuotta.

Hänen mukaansa nykyinen tutkinto pitäisi säilyttää vankityön erityisyyden vuoksi.

– Ei riitä, että osaat lähityön ja tiedät turvallisuuden näkökulmat. Ei riitä, että osaat lakipykälät. Ne kaikki pitää osata yhdistää oikealla tavalla. Sen ydinosaamisen opiskelijat saavat tässä tutkinnossa, Vähäkoski toteaa.

Vanginvartijaoppilaat harjoittelevat.
Yle seurasi vanginvartijoiden voimankäyttöharjoitusta Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa. Kuva: Vili Kojonen

Jos tutkinto lakkautetaan, muutokset näkyvät vankiloissa joidenkin vuosien kuluttua, hän jatkaa.

– Vanginvartijoiden ammattipätevyys jää kovin vajaaksi ja irtonaiseksi. Olen huolissani, mikä vaikutus tällä tulee olemaan viime kädessä meidän asiakkaisiimme eli vankeihin.

Vanginvartijakoulutus kestää 16 kuukautta. Vankiloissa suoritettavista harjoitusjaksoista saa palkkaa. Koulutusmalli on houkutellut Vähäkosken mukaan myös alan vaihtajia.

– Luulen, että menetämme heidät, jos nykyinen tutkintomalli lakkaa, Vähäkoski uskoo.

”Valvontatehtäviin kuuluu merkittävä julkisen vallan käyttö”

Vanginvartijakoulutuksen lakkauttamisesta ollaan huolissaan myös Vankilavirkailijain liitossa.

– Täytyy muistaa, että valvontatehtäviin kuuluu merkittävä julkisen vallan käyttö, mikä vaatii laadukasta koulutusta, sanoo puheenjohtaja ja pääluottamusmies Antti Santamäki.

Antti Santamäki.
Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäki toivoo, että vanginvartijakoulutus jatkuisi Suomessa. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Pääjohtaja: Henkilökuntaa tarvitaan lisää

Vanginvartijakoulutuksen lakkauttamisesta päättää lopulta eduskunta, jos oikeusministeri vie sinne lakkauttamisehdotuksen.

Suomessa poliisilla, tullilla ja rajavartiolaitoksella on omat tutkinnot ja koulutuskeskukset.

Jos koulutus lakkautetaan, Suomi on ainoa EU-maa, jossa ei ole omaa vanginvartijakoulutusta.

Yle kysyi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajalta Anna Arola-Järveltä kolme kysymystä vanginvartijatutkinnon lakkauttamissuunnitelmista.

1. Miksi tutkinto halutaan lakkauttaa?

– Nykyinen koulutusmuoto ei tuota riittävästi vartijoita koko Suomeen. Henkilökuntaa eläköityy, vankimäärä kasvaa ja uusia vankiloita on tulossa. Haemme keinoja siihen, miten pystymme turvaamaan tuleville vuosille riittävästi henkilökuntaa, jolla on tässä työssä tarvittavat taidot.

2. Uskotteko, että esimerkiksi lähihoitajat haluavat tulla töihin vankilaan?

– En pidä kovin todennäköisenä, että sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet kovin suurin joukoin hakeutuisivat vankilaan töihin. Mutta toivon, että turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneissa olisi kiinnostusta tulla töihin vankiloihin.

3. Oletteko itse sitä mieltä, että nykyinen tutkinto on syytä lakkauttaa?

– Rikosseuraamuslaitos esittää ministeriölle vuoden lopussa, millaista [koulutus]mallia ehdotamme. En halua lähteä sitä ennakoimaan.

Juttua korjattu 25.3.2024 klo 14.20. Lisätty tieto, että vanginvartijan tutkinnon lakkauttamissunnitelmista kerrottiin henkilökunnalle maaliskuun 6. päivä, jolloin myös muistio tuli julkiseksi. Jutussa mainittiin aiemmin, että muistio olisi yhä salainen.