Ensin tulivat uniongelmat, sitten Kaisa, 51, mietti itsemurhaa – vaihdevuodet ovat naisen elämän vaarallisinta aikaa

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vaihdevuosi-ikäisten naisten riski itsemurha-ajatuksiin kasvaa. Vaihdevuosioireet jäävät yhä usein terveydenhuollossa tunnistamatta.

Piirroskuva henkilöstä, joka kokee pahoja vaihdevuosi oireita. Hahmon ympärillä on läikkiä, jotka värjäävät maisemaa mustavalkoiseksi. Läikissä on pahaanmieleen, ahdistukseen ja kiukkuun viittaavia symboleita
Kaisa sai elämänilonsa takaisin, kun hän hakeutui hormonikorvaushoitoon. Hän haluaa jakaa tarinansa, jotta muutkin ymmärtäisivät hakea apua, jos kärsivät samanlaisista oireista. Kuva: Miia Anttila / Yle
  • Titta Puurunen

Kaisa, 51, on ollut aina hyvä nukkumaan. Kun hänellä alkoi reilu puolitoista vuotta sitten unihäiriöt, ongelmat alkoivat nopeasti kasaantua.

Mieliala laski, pinna kiristyi, puolison naamakin ärsytti. Kaisalle tuli keskittymisvaikeuksia ja hän oli jatkuvasti huolissaan.

Muutaman kuukauden sinnittelyn jälkeen tuli todellinen pysähdys.

– Havahduin siihen, etten näe elämässäni enää mitään värejä. Mietin, mitä jos en vain olisi enää täällä, kertoo Kaisa.

Kahden teini-ikäisen lapsen äiti ei esiinny omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

"Kaisa" katsoo ikkunasta ulos. Kuvan päälle on lisätty tummia läiskiä.
Kaisa uskoo, että moni kärsii tietämättään vaihdevuosioireista. Hänelle pahinta oli, kun mikään ei tuntunut enää miltään. Kuva: Kaisan kotialbumi. Kuva: "Kaisa"
Kaisa vaipui synkkyyteen vaihdevuosi-ikäisenä
Kaisa kertoo, kuinka vaihdevuosioireet alkoivat haitata hänen elämäänsä. Hänen äänensä on muutettu.

Vaihdevuodet voivat tuoreen tutkimustiedon mukaan altistaa jopa itsemurha-ajatuksille.

Myös gynekologi Maija Kajanin kokemuksen mukaan vaihdevuosi-iässä riski itsetuhoisuuteen on suurimmillaan naisen elämässä. Ainakin osittain se liittyy estrogeenin vähyyden vaikutuksiin aivojen välittäjäaineissa.

Masentuneisuus, ahdistuneisuus, saamattomuus ja itkuherkkyys ovat hyvin tyypillisiä vaihdevuosioireita.

– Jotkut potilaani ovat kertoneet olleensa itsemurhan partaalla ennen hormonikorvaushoidon aloittamista, sanoo Kajan.

Naisten itsemurhat

Samaan aikaan, kun naisten tekemien itsemurhien määrä on Suomessa pysynyt samana, miesten on vähentynyt.

Itsemurhia tehdään Suomessa edelleen eniten verrattuna muihin Pohjoismaihin, reilu 700 vuosittain.

Valtaosassa, noin 70 prosentissa, tekijänä on mies, mutta naisilla on yrityksiä moninkertaisesti enemmän kuin miehillä. Itsetuhoisin aika naisilla on keski-iässä.

Suomessa vaihdevuosien ja itsetuhoisten ajatusten välistä suhdetta ei ole vielä juurikaan tutkittu.

Mieli ry:n ylläpitämän Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikön Marena Kukkosen mukaan vaihdevuosien alkaminen osuu usein samaan aikaan muiden elämän stressitekijöiden, kuten vanhempien vanhenemisen, lasten itsenäistymisen ja oman terveydentilan muutosten kanssa.

Itsemurhien taustalla on usein pitkään kertyneitä ongelmia.

– Masennus ja unettomuus liitetään usein vaihdevuosioireisiin. Siksi terveyttä kuormittavien oireiden tunnistaminen ja erottaminen olisi tärkeää, jotta oikea hoito voidaan turvata, sanoo Kukkonen.

Kukkonen toivoo lisää tutkimustietoa aiheesta, jotta vaihdevuosi-ikään tulevat naiset saisivat asianmukaista hoitoa ja tukea.

Osaamiskeskuksesta apua naisille

Vaihdevuosioireet jäävät Kajanin mukaan yhä edelleen usein tunnistamatta terveydenhuollossa. Varsinkin, jos ne alkavat, kun kuukautiskierto ei ole vielä loppunut.

Ensimmäiset oireet voivat alkaa jo alle 40-vuotiaana.

– Monet potilaat ovat kertoneet, että he ovat jo aiemmin käyneet useilla lääkäreillä turhaan unettomuuden, masennuksen, rytmihäiriöiden ja esimerkiksi nivelkipujen vuoksi, kertoo Kajan.

Naisille on usein tehty jo monia eri laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia.

– Vaihdevuosioireet sotketaan helposti esimerkiksi uupumukseen. Yhteiskunnalta tuhlaantuu rahaa turhiin kokeisiin, kun ei osata epäillä estrogeenin vähyyttä. Sen voisi todeta verikokeella.

Maija Kajan nojaa kuusen runkoon.
Kajanin mielestä moni nainen läheisineen kärsii suotta hoitamattomista vaihdevuosien aiheuttamista haitoista, kuten ärtyneisyydestä. Kuva: Riikka Vaahtera / Maija Kajanin kotiarkisto

Kajanin mukaan monen potilaan vaihdevuosi- ja mielialaoireet helpottaisivat oikeamääräisellä hormonikorvaushoidolla. Häntä harmittaa, ettei estrogeenihoidon terveyshyödyistä useinkaan puhuta, vaan keskitytään rintasyöpäriskiin, jota se voi kohottaa.

Tutkimusten mukaan hoito vähentää selvästi muun muassa sepelvaltimotaudin, sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Vaihdevuodet voivat lisätä itsemurhan riskiä
Gynekologi Maija Kajan kertoo, miten estrogeenin vähyys laskee mielialaa ja mihin kaikkeen se voi pahimmillaan johtaa.

Kajan on mukana tuoreessa kansalaisaloitteessa. Siinä esitetään, että hyvinvointialueille perustettaisiin vaihdevuosiin erikoistuneita osaamiskeskuksia.

Osa hänen potilaistaan on ollut pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä sellaisten oireiden takia, mitkä olisi saatu helpottumaan oikealla hormonikorvaushoidolla.

– Se on inhimillinen tragedia sille ihmiselle, mutta se on myös suuri taloudellinen menetys yhteiskunnalle.

Värit takaisin elämään

Kaisa hakeutui loppusyksystä 2022 terveyskeskukseen lääkäriin.

Mielialaongelmien lisäksi hänen muistinsa pätki, olo oli aikaisempaa kömpelömpi ja uusien asioiden sisäistäminen oli vaikeaa.

Hän ajatteli, että kaikki johtuu vain stressistä.

– En osannut ensin yhdistää asioita vaihdevuosiin, vaan ajattelin, että kyse on vain jostain ohimenevästä. Hormonit eivät ole aikaisemmin minua juuri vaivanneet, Kaisa sanoo.

Lääkäri oli ensin epäillyt työuupumusta. Kaisa oli kuitenkin keskustellut samanlaisista oireista samanikäisten ystäviensä kanssa ja nosti itse esiin vaihdevuodet.

Kaisa hakeutui nopeamman hoidon saamiseksi yksityiselle gynekologin vastaanotolle. Hän sai sieltä hormonikorvaushoidon suihkeena. Mielialalääkityksen hän oli saanut terveyskeskuslääkäriltä.

Aiemmin hän oli suhtautunut varauksella hormonihoitoihin.

– Oloni parani heti todella paljon. Nukun taas hyvin ja mieliala on kohonnut. Lääkkeet ovat olleet ihan pelastus. Harmittaa, etten hakenut apua aiemmin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2. huhtikuuta kello: 23.00 saakka.