CHEMNITZ Hirsack & Co:n kymmenhenkisessä arkkitehtitoimistossa itäisen Saksan Chemnitzissä on tehty nelipäiväistä työviikkoa helmikuun alusta. Ensin työaikaa leikattiin kahdella tunnilla viime kesänä ja loppuvuonna toiset kaksi tuntia lisää.
Rakennussuunnittelija Toni Winklerille ovat jo muodostuneet uudet, vain neljän päivän työviikon rutiinit. Palkka on pysynyt ennallaan.
Winkler on vakuuttunut, että viisipäiväinen työviikko on historiaa ja tulevaisuudessa työaika lyhenee muuallakin.
– Kun vapaa-aikaa on enemmän, pystyn hyödyntämään sitä paremmin, ja olen tehokkaampi myös työssäni, Winkler selittää.
– Joitakin asioita työssä piti muuttaa ja tottua uudenlaiseen rytmiin, mutta kokonaisuudessaan tämä on mahtava juttu.
Myös Winklerin pomo, Hirsack-arkkitehtifirman toimitusjohtaja Jan Hirsack vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä.
– Onnistuimme pitämään läpikotaisin kaikki tunnusluvut entisellään muutoksessa, Hirsack kertoo.
Palavereista luovuttiin
Lievää stressiä aiheutui Hirsackin mukaan uusien työskentelytapojen opettelusta ja siitä, että piti luopua joistakin aiemmin tärkeinä pidetyistä asioista kuten palavereista.
– Mutta tuottavuus ei ole heikentynyt lainkaan, kun niistä luovuttiin, Hirsack sanoo.
Jäljellä olevat, välttämättömät kokoukset ovat hyvin lyhyitä ja niissä on tarkka asialista.
Hirsackin mukaan nelipäiväinen työviikko sopii ennen kaikkea toimistoihin ja sellaiseen työhön, jota ei tehdä vuoroissa.
– Luulen, että moni asiakkaamme ei ole edes huomannut meidän siirtyneen lyhyempään työaikaan.
Hirsack & Co kärsii muiden saksalaisten yritysten tavoin työvoimapulasta. Suurin yllätys Hirsackille on ollut se, että lyhyempi työviikko ei ole tuonut työhakemuksia lisää.
Siihen saattaa olla syynä se, että Chemnitz on muuttotappioaluetta, ja arkkitehdeillä on hyvät neuvotteluasemat työpaikoillaan muuallakin Saksassa.
Berliiniläinen Jan Bühren on yksi Saksan nelipäiväisen työviikkokokeilun isistä. Hän vastaa tutkimuksesta Intraprenör-startupissa, joka vetää kokeilua yhteistyössä Münsterin yliopiston kanssa.
Nelipäiväisestä työviikosta odotetaan apua muun muassa Saksan työvoimapulaan.
– Mutta onko siitä apua, se selviää kokeilun päätteeksi.
Bührenin mukaan lyhennetyt työviikot esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa, Britanniassa ja Islannissa ovat tuottaneet lupaavia tuloksia. Yritykset yleisesti ottaen ovat saaneet lisää työpaikanhakijoita ja työntekijöiden hyvinvointi on parantunut samalla, kun tuottavuus on pysynyt vähintään ennallaan.
– Yhä useammat palavat loppuun työelämässä myös Saksassa. Tämä voi olla tapa pitää ihmiset pidempään töissä, ja helpottaa sitä kautta työvoimapulaa.
Perinteistä 40-tuntista tai viisipäiväistä työviikkoa lyhyempi työaika on käytössä jo useassa maassa Euroopassa.
Sopii moderniin työhön
– Meillä on Saksassa iso pula osaavasta työvoimasta. Ikärakenteen vuoksi se vain pahenee. Nykykeinoilla ongelmaa ei kampiteta, joten nelipäiväinen työviikko voi olla yksi ratkaisutapa, Bühren sanoo.
Jo siirtyminen kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen paransi tuottavuutta 1960-luvulla. Siksi Bührenin mielestä nelipäiväinen työviikko voi hyvin sopia joidenkin työpaikkojen nykyaikaiseen, jo koronapanedemiassa muuttuneeseen työhön.
– Kokeiluun osallistuvat yritykset voivat vertailla toimintaansa muihin ja selvittää, missä kohden tuottavuudessa on vielä parantamista. Paradoksaalisesti tällaiset tuottavuuskuopat voivat selvitä juuri työaikaa lyhennettäessä.
Bühren uskoo, että lyhennetty työaika sopii myös muuhun kuin toimistotyöhön.
– Kokeilussa ovat mukana muun muassa leipomo ja ikkunoihin säleitä valmistava yritys. Kaikkien kannattaa ainakin käydä ajatusleikki siitä, mitkä vaikutukset voisivat olla.
Tuloksia loppuvuonna
Saksan kokeilun tuloksia saadaan vuoden lopulla – mutta jo nyt moni mukana oleva yritys sanoo aikovansa jatkaa nelipäiväistä työviikkoa.
Bührenin mukaan vaikutukset ja seuraukset tutkitaan Münsterin yliopistossa perusteellisesti, ja tuloksista myös raportoidaan rehellisesti.
– Jos lyhennetty työaika ei jossain toimi, on tärkeää kommunikoida siitä, jotta voidaan jatkokehittää ideoita.
Bühren korostaa, että kokeilun järjestäjätkin pitävät neljän päivän viikkoa vain yhtenä käytettävissä olevista vaihtoehdoista työelämän uudelleenjärjestelyssä.
– Emme väitä, että neljän päivän viikko on ratkaisu kaikkeen, se on vain yksi vaihtoehto. Mutta mutu-tuntumalla tai vanhasta tottumuksesta ideaa ei kannattaisi tyrmätä, Bühren sanoo.
Suomessa poliittiset päättäjät ovat suhtautuneet 4-päiväiseen työviikkoon penseästi.
Kun taannoinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti sitä viisi vuotta sitten, nykyinen työministeri Arto Satonen (kok.) piti ideaa täysin epärealistisena Iltalehdessä.
Myös suomalaiset talousviisaat tyrmäsivät idean tuoreeltaan.
Lisätty tekstiin 26.3. kello 13:56 tieto siitä, että palkka ei Saksan kokeilussa pienene 4-päiväiseen työviikkoon siirryttäessä.