Yli puolet suomalaisista pitää puutarhan hoitoa tärkeänä tai melko tärkeänä.
Kantar Agrin kotipuutarhatutkimuksen mukaan puutarhasta haetaan hyvinvointia itselle ja myös yleisemmin luonnolle. Tämä on uutta, sanoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Kyselyn mukaan hyvinvointia korostavat varsinkin nuoret ja kaupunkilaiset. Yli 55-vuotiaat korostavat myös paljon sitä, että puutarha on hyvä fyysisen kunnon ylläpitäjä. Vastaajia kyselyssä oli hieman yli 3 800.
Nuorten kiinnostus puutarhan hoitoa kohtaa säilynyt hyvänä, vaikka onkin laimentunut koronavuosien jälkeen.
Kiinnostus sisäviljelyyn kasvussa
Kyselyn mukaan suomalaiset haluaisivat harrastaa enemmän puutarhanhoitoa kuin mitä tällä hetkellä pystyvät. Kaikilla ei ole puutarhaa, palstaa tai edes parveketta.
Puutarhureina erityisesti nuoret ovat Timo Taulavuoren mukaan ennakkoluulottomia ja innokkaita kokeilemaan uusia kasveja ja menetelmiä, kuten sisäviljelyä.
– Kun viljely kiinnostaa, niin sitten sitä tehdään kotioloissa.
Lisäksi valotekniikka ja viljelyratkaisut ovat kehittyneet siihen suuntaan, että esimerkiksi yrttien, salaattien ja helppokasvuisten kasvien ympärivuotiseen sisäviljelyyn on aiempaa paremmat mahdollisuudet.
On kukkaihmisiä ja hyötykasvi-ihmisiä
Suomessa puutarhaharrastaminen on perinteisesti liittynyt vahvasti luontoon.
– Niissä on aika usein mökki-efekti. Ja ne on vähän sellaisia miksejä: kaikilla meillä on vähintään joku herukkapensas puutarhassa, vaikka olisi kuinka kukkaihminen, arvioi maisemasuunnittelija Tanja Nieminen.
Äitinsä puutarhanhoitoa seuranneen Niemisen näkemys on, että hyötytarhan ja kukkien välinen taistelu käydään ihmisen sisällä. Kun Nieminen oli lapsi, hänen äitinsä oli innostunut biodynaamisesta viljelystä ja kompostoinnista.
– Sitten yhtäkkiä mentiin kukkiin aika vahvasti. Kun lapset kasvoivat, oli kauneuden aika. Ja nyt, kun hän on eläkkeellä, ovat lavat ja kasvihuoneet taas tulleet uudestaan.
Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Kevätmessuilla vierailleelle vantaalaiselle Maija-Leena Mossille hyötykasvit ja kauniit kukat antavat voimaa:
Sään lämpenemistä on tänä vuonna odotettu pitkään. Huhtikuu on hyvää aikaa aloittaa kasvukauden valmistelut.
Maisemasuunnittelija Tanja Nieminen suosii itse kylmäkylvöä, jossa kylmää kestäviä kasveja voidaan kylvää parvekkeelle tai kasvihuoneeseen hallansuojaan odottamaan sään lämpenemistä. Se säästää tilaa.
Kylmäkylvöä voi ruveta tekemään huhtikuun puolivälin jälkeen. Näin ei tarvitse tehdä sisällä siemenviljelyä.
Kylmäkylvöä kestäviä kasveja ovat esimerkiksi pinaatti, persilja, rukola ja retiisi. Itäminen ja kasvu alkavat vasta, kun lämpötila nousee tarpeeksi plussan puolelle.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös puutarhanhoitoon
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat pitkittyneet hellejaksot ja toisaalta pitkät sadejaksot on otettava huomioon myös puutarhanhoidossa.
Vanha hyvä keino on kerätä sadevesi talteen, muistuttaa Nieminen.
– Varastoidaan vesi kannellisissa astioissa, että se ei pahene ja käytetään sitä nuukasti. Myös kerrokselliset istutukset tasaavat tilannetta.
Hyötypuutarhassa paljas maa on erityisen altis kaikelle sateelle ja paahteelle.
– Lämpimästi suosittelen esimerkiksi katteiden käyttöä, eli tehdään semmoinen pieni peitto ruohosilpusta tai istutuskatteesta.
Juttua korjattu 12.4. klo 9.50: Muokattu kylmäistutus muotoon kylmäkylvö.