Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Peruskoulujen välillä on suuria eroja koko Suomessa, eikä koulujen eriytyminen koske pelkästään pääkaupunkiseutua. Tämä käy ilmi Ylen uudesta koulukoneesta, jota pääset käyttämään tässä jutussa. Koneen tiedot ovat peräisin Opetushallituksen tilastoista.
Selvitimme, miten Suomen yläkouluista haetaan jatko-opintoihin eli ammattikouluun tai lukioon. Suomessa on kouluja, joista yli 80 prosenttia ysiluokkalaisista hakee ammattikouluun. Toisaalta on myös kouluja, joista lukioon hakee yli 90 prosenttia oppilaista.
Nyt julkaistu ja Ylen aiemmin julkaisema koulukone on tehty, jotta voimme näyttää ja konkretisoida suomalaisten peruskoulujen eriytymistä. Koulujen eriytymiskehitys liittyy laajempaan alueelliseen eriytymiseen, jota käsitellään muun muassa tässä jutussa.
Voit hakea koneesta yksittäisen koulun tietoja tai tehdä haun kunnan nimellä. Näet myös lukioon ja ammattikouluun hakeneiden osuuden sukupuolittain jokaisessa kunnassa.
Koneesta löydät tiedot tämän vuoden yhteishausta. Jos haluat tietoja useammalta vuodelta, löydät koneesta halutessasi myös tiedot 2020-luvulta sekä kymmeneltä edellisvuodelta.
Tutkijan mukaan Ylen Opetushallitukselta saama data kertoo alueiden eriytymisestä niin kaupunkien sisällä kuin maanlaajuisesti. Sosioekonomiset erot voimistuvat, ja se näkyy myös kouluissa.
– Data osoittaa, että ilmiö koskee koko maata, vaikka julkisuudessa puhutaan usein koulujen eroista pääkaupunkiseudulla, sanoo opinto- ja uraohjauksen vanhempi yliopistonlehtori Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta. Souto on tutkinut pitkään nuorten koulutusvalintoja.
Kaupunkien koulujen välillä suuret erot
Koulujen väliset erot ovat suuria monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Joensuun Pyhäselän koulun tämän vuoden ysiluokkalaisista peräti 81 prosenttia hakee ammattikouluun.
Toisessa ääripäässä kaupungin sisällä on Lyseon peruskoulu, josta lukioon hakee 73 prosenttia ysiluokkalaisista.
Alla oleva grafiikka osoittaa, että asetelma on ollut samantyyppinen 2020-luvulla.
Joensuussa ja monessa muussa keskisuuressa kaupungissa kaupungin reuna-alueiden koulujen oppilaat hakevat huomattavasti enemmän ammatilliseen koulutukseen kuin kunnan keskusta-alueen koulujen oppilaat.
Näin on esimerkiksi Kuopiossa ja Jyväskylässä.
”Ei täällä kukaan puhu lukiosta”
Pyhäselän koulu sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Joensuun keskustasta.
– Ei täällä juuri kukaan puhu lukiosta. Halutaan käytännön hommiin ja pois koulun penkiltä, sanoo ysiluokkalainen Eeppu Kummunmäki.
Hän haki yhteishaussa ammattikouluun opiskelemaan merkonomiksi. Toiveissa on rikastuminen yrittäjänä.
Ammattikouluun hakeneet ysiluokkalaiset perustelevat valintojaan esimerkiksi näin:
– Amis tienaa paremmin, sanoo Eeppu Kummunmäki.
Ylen palkkakoneesta voit katsoa, miten paljon juuri sinun havittelemallasi tai suorittamallasi tutkinnolla tienaa.
– Lukiossa on minulle liikaa työtä, pohtii Minja Karvonen.
– Harkitsin lukiota, mutta arvosanat eivät riitä siihen lukioon, johon halusin, sanoo Onni Ohvanainen.
– En jaksa opiskella pelkkää teoriaa, perustelee Iina Nuutinen.
Yli ysin keskiarvolla amikseen
Pyhäselän koulussa moni oppilaista on ennemmin tekijä kuin lukija.
– Uskon, että meillä on opiskeluun motivoinnin suhteen pitkälti samanlaiset haasteet kuin muissakin yläkouluissa. Mutta ehkä meidän opettajat kehittelevät opetuksessaan herkemmin linkkejä käytännön elämään, sanoo rehtori Jenni Kervinen.
Esimerkiksi matematiikasta porukan saattaa saada innostumaan paremmin, kun lasketaan mopojen nopeuksia.
Rehtorin ja erityisopettajan mukaan vaatimustasosta ei kuitenkaan tingitä, vaikka lukeminen ja kirjoittaminen eivät kaikkia niin kiinnostaisikaan.
– Peruskoulussa eriytetään opetusta ja tavoitteita kunkin oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan, Kervinen toteaa
Toisaalta Pyhäselässä ammattikouluun hakeminen ei ole keskiarvosta kiinni.
– Meiltä saatetaan hakea yli ysin keskiarvolla amikseen. Se kertoo mielestäni siitä, että nuoret näkevät eri koulutusvaihtoehdot yhtä arvokkaina, eivätkä kouluarvosanat määritä tulevaisuutta, sanoo opinto-ohjaaja Sanna Tuomisto.
Yhteiskuntaluokkien väliset erot voimistuvat
Onko sillä merkitystä, jos jostakin koulusta haetaan pääasiassa amikseen ja toisesta lukioon?
Tutkijan mukaan on.
– On riski, että nuorten tulevaisuudenhorisontit kapeutuvat. Tehdään sellaisia valintoja, joita omassa perhepiirissä on totuttu tekemään tai joita koulun kulttuuri tukee, Anne-Mari Souto kuvailee.
Peruskoulu ei enää onnistu tasaamaan oppilaiden taustoista johtuvia eroja samaan tapaan kuin ennen. Perinteisesti koulutus on Suomessa nähty tienä sosiaaliseen nousuun.
Souton mukaan kouluissa pitäisi tunnistaa, millaisista taustoista oppilaat tulevat.
– Sen jälkeen täytyy pohtia, miten erilaisten tulevaisuudennäkymien kirjo pidetään avoimena kaikenlaisille oppilaille.
Jos ammattikoulu- tai lukiopainotus dominoi koulun kulttuurissa, se saattaa vaikuttaa myös oppilaiden käsityksiin omista mahdollisuuksistaan.
Helsingissä ja Espoossa lukio jyrää
Ylen koulukone vahvistaa aiemmat tiedot siitä, että pääkaupunkiseudulla koulujen väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Helsingissä tämän vuoden yhteishaussa Jakomäessä sijaitsevan Kankarepuiston peruskoulun oppilaista noin 60 prosenttia haki ammattikouluun, kun taas esimerkiksi Lauttasaaren yhteiskoulusta amikseen haki kolme prosenttia ysiluokkalaisista.
Espoossa ja Helsingissä lukio-opinnot ovat paljon suositumpia kuin Suomessa keskimäärin. Tänä vuonna espoolaisista nuorista ammattikouluun haki vain noin viidennes ysiluokkalaisista.
Tutkija Anne-Mari Souto pitää Ylen koulukoneen kaltaisia listauksia osittain ongelmallisina, vaikka koulujen suuret erot ovat tärkeä yhteiskunnallinen kysymys.
– Nämä ovat vahvoja välineitä erilaisten maineiden rakentumiseen. Ne eivät kuitenkaan kerro mitään koulujen arjesta, Souto muistuttaa.
Hänen mukaansa koulukoneen kaltaiset koosteet voivat antaa välineitä koulushoppailuun eli siihen, että osa vanhemmista pyrkii valitsemaan lapselleen ”hyvämaineisen” koulun.
Tiedot koulujen eroista löytyvät joka tapauksessa Opetushallituksen julkisista tilastoista. Olisiko Souton mielestä sitten parempi olla julkaisematta niitä?
– Kyllä olisi. Se voi kiihdyttää koulutuksen ja alueiden eriytymistä. Kiteyttäen: tietojen julkaisun haitat ovat hyötyjä suuremmat, Souto vastaa.
Asiassa on myös toinen puoli. Nuorisotutkija ja dosentti Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta tekee pitkittäistutkimusta syrjäseudun nuorten elämästä. Hänen mielestään tilastotietoja pitää julkaista.
– Tilastot paljastavat rakenteet, joista pitää puhua, Armila sanoo.
Yle julkaisee faktoja siitä, mihin peruskouluista haetaan, jotta yhteiskunnallista keskustelua aiheesta voidaan käydä todellisten tietojen pohjalta.
Sukupuoli määrittää nuorten valintoja
Koulukoneesta selviää monia kiinnostavia yksityiskohtia paikkakuntien välisistä eroista.
Esimerkiksi Espoon keskellä sijaitseva Kauniaisten kunta on poikkeus koko maan mittakaavassa. Siellä lukion valinneiden oppilaiden osuus on ollut vuodesta toiseen yli 80 prosenttia.
Toisaalta tilastoista erottuvat esimerkiksi Kemijärven tai Lieksan kaltaiset perinteiset pienet teollisuuspaikkakunnat. Niissä huomattavan suuri osa pojista hakee ammattikouluun.
Koulukoneen tiedoista kootut kartat osoittavat, että nuorten valinnat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Pojat valitsevat Suomessa ammattikoulun huomattavasti useammin kuin tytöt. Näet oman kuntasi tilanteen klikkaamalla koneesta tai klikkaamalla alla olevaa karttaa kuntasi kohdalta.
Tutkimuksesta tiedetään, että nuoret tekevät usein sukupuolelleen tyypillisiä koulutusvalintoja.
– Rohkeus poiketa normista kasvaa iän myötä, Anne-Mari Souto sanoo.
Ylipäätään nuorten kynnys tehdä oman ympäristön normeista poikkeavia päätöksiä on korkea. Jos perheessä kaikki ovat esimerkiksi käyneet lukion ja myös koulun kulttuuri tukee sitä, saattaa ysiluokkalaisen olla vaikeaa valita toisin.