Lintuinfluenssan vaikutukset turkistarhoihin osuivat koko maassa kipeimmin Kaustisen kuntaan Keski-Pohjanmaalla: eläinten lopetuspäätökset annettiin noin 20 tilalle.
Vielä viime keväänä Kaustisella toimi 33 turkistilaa. Vuoden lopulla määrä oli romahtanut kuuteen. Tällä hetkellä siis kaksi kolmasosaa tiloista on joutunut keskeyttämään toimintansa toistaiseksi.
Turkisala on yksi kunnan tukijaloista, joten isku on merkittävä, sanoo kunnanjohtaja Minna Nikander.
– Menetämme verotuloja tulevina vuosina noin 400 000 euroa vuositasolla. Pudotus ei välttämättä näy vielä tänä vuonna. Ja myös vetoapua turkisalasta saaneiden alojen, esimerkiksi kaupan, majoitus- ja ravitsemus- sekä kuljetusalan yritysten verotuloissa tämä tulee näkymään, arvioi Nikander.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton (Fifur) tilaston mukaan 29 suomalaisella turkistilalla todettiin oikeasti sairaita eläimiä ja 42 tilalla tehtiin vasta-ainetestien perusteella lopetuspäätökset.
Valtaosa maan turkistarhoista sijaitsee pohjalaismaakunnissa.
Vaikutukset tuntuvat laajemminkin alueen elinkeinoelämässä, sillä ala on hankkinut runsaasti ostopalveluita muilta yrityksiltä. Kunta arvioi turkiselinkeinon työllistävän 150–200 kokoaikaista ja kausityöntekijää Kaustisella.
Kunta on myös parhaillaan hakemassa tukea äkilliseen rakennemuutokseen valtiolta.
Rahoitusta myönnetään alueille, joita on kohdannut tilanne, jossa jokin ala tai yrittäjä joutuu irtisanomaan runsaasti työntekijöitä.
Alalla on halukkuutta jatkaa, mutta jatkomahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa valtion maksamien korvausten määrä ja aikataulu. Turkisalaa ovat kurjistaneet myös Venäjän hyökkäyssota ja koronapandemia.
Huonoa sattumaakin
Fifurin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen on hyvin tietoinen Kaustisen tilanteesta. Hän ei osaa tarkkaan osaa, mistä kohtalo johtuu.
– Siellä on esimerkiksi Ullavanjärvi, jonka alueelta on löydetty kuolleita lintuja ja tarha-alueet ovat lähellä. Tartuttavia lokkeja ollut niin paljon. On selvää, että tilanne on vaikuttanut tietysti kunnan talouteen ja yritystoimintaan, Nissinen sanoo.
Nissinen on tyytyväinen siihen, että valtio on lähtenyt asiassa taloudelliseksi avuksi.
– Valtio on myöntänyt paljon rahaa eläinkannan lopettamisesta aiheutuneisiin korvauksiin. Me olemme auttaneet tuottajien korvausprosesseissa; suurin osa haluaisi jatkaa turkiseläinkasvatusta.
Jatkaminen on haastavaa, sillä tiedossa on tulottomia vuosia. Seuraavia nahkamyyntituottoja voi olla luvassa vasta vuonna 2026.
Fifur on ollut erittäin kriittinen eläinkannan lopetuspäätöksiä kohtaan, sanoo Nissinen.
– Me olemme pitäneet pakkokeinoja osin ylimitoitettuina, sillä tulottomia vuosia tulee nyt ainakin puolitoista tai jopa kaksi. Sen verran kestää, että tuotanto palautuu ennalleen.
Jatkohaluja on
Eteläpohjalaisen Kauhavan kunnanjohtaja Vesa Rantala tunnistaa myös tilanteen. Kunnan alueella lintuinfluenssaa todettiin noin kymmenellä tarhalla, ja niiden eläimet määrättiin lopetettavaksi.
– Yhteisöveroissa laskettuna tämä tarkoittaa noin 35 000 euron menetystä, Rantala sanoo.
Myös Kauhavalla tahtoa jatkaa alalla löytyy haasteista huolimatta.
– Ihmiset haluavat jatkaa turkistuottajana myös tulevaisuudessa.
Alan yrittäjien jatkohaluista on tehty myös selvitys. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto viime vuonna tekemän kyselyn loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2023. Sen perusteella 84 prosenttia yrittäjistä haluaisi jatkaa alalla.
Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla virus iski vain yhteen tarhaan.
– Meillä on ehkä käynyt hyvä tuuri tässä asiassa. Tunnemme toki huolta siitä, että mitä tahansa voi vielä tapahtua, kunnanjohtaja Martin Norrgård sanoo.
Toisaalta kunnan elinkeinorakenne on muuttunut.
– Turkistarhauksen taloudellinen vaikutus oli meillä joskus valtava. Nyt se ei enää ole sitä ollut.
