Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton eli Fifurin mukaan valtaosa Suomen turkistaloudessa työskentelevistä noin 1600 henkilöstä asuu pohjalaismaakunnissa.
Kausityöntekijöistä Pohjanmaalla työskentelee noin 900 ja Keski-Pohjanmaalla noin 350. He tulevat pääosin ulkomailta.
Nyt, kun keskustelu turkisalan tulevaisuudesta on kiihtynyt lintuinfluenssatilanteen takia, alan tilannetta seurataan tarkasti muun muassa alueen TE-toimistossa.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten turkistarhat ovat Suomessa keskittyneet erityisesti Pohjanmaalle sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle.
Kaustinen, Uusikaarlepyy ja Kauhava ovat kuntia, joissa on paljon turkistuotantoa.
Kysyimme näistä kolmesta kunnasta, mitä turkiselinkeinon loppuminen niille tarkoittaisi.
Kaustinen
Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikanderin mukaan turkisalan alasajo merkitsisi Kaustiselle samaa kuin tehtaan lakkauttaminen jollekin toiselle paikkakunnalle.
Kaustisen työttömyysaste nousisi hänen arvionsa mukaan 7,5 prosentista 13 prosenttiin.
Kunta menettäisi miljoonia, ostovoima vähenisi, kaupalliset palvelut vähenisivät ja osa ihmisistä saattaisi muuttaa muualle.
– Meillä on niin paljon turkisalaan liittyviä työpaikkoja ja toimintoja, että alan lopettaminen vaikuttaisi ratkaisevasti myös muuhun elinkeinorakenteeseen ja palvelurakenteeseen. Tietenkin kaikista eniten kärsivät tarhaajat itse, mutta sen jälkeen kunta, palvelut ja kaikki muu.
Vuonna 2022 Kaustinen keräsi tuloveroja 13,7 miljoonaa euroa. Näistä runsas kymmenesosa eli 1,6 miljoonaa tuli turkisalalta.
Se vastaa kunnan keskimääräisiä vuotuisia investointeja.
– 1,6 miljoonan verotuloilla saa tehtyä aika paljon. Esimerkiksi musiikkilukion rakentaminen maksoi 6 miljoonaa euroa. Uuden päiväkodin hintalappu on 600 000 euroa siirtomalliratkaisulla, Nikander luettelee.
Nikander sanoo, että turkistaloudesta saatu raha on jäänyt alueelle. Hyvinä aikoina turkistalous on elättänyt muita elinkeinoja.
– Jopa kirjakaupassa on paremmat myynnit, kun on hyvä turkisvuosi.
Nikanderin mukaan Kaustisella on jonkin verran korvaavia työpaikkoja esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja tuulivoimahankkeiden parissa.
– Monet turkistarhaajat ovat moniosaajia ja varmasti löytäisivät työpaikan. Kaikki eivät kuitenkaan. Myös valtiovaltaa tarvitaan apuun, Nikander toteaa.
Uusikaarlepyy
Uudessakaarlepyyssä turkisala on suuri työllistäjä.
7 500 asukkaan pikkukaupungissa noin 100 turkistarhaa. Kaupunginjohtaja Martin Norrgårdia huolestuttavat eniten välilliset vaikutukset, joita turkistarhauksen lopettamisella olisi.
– Uudenkaarlepyyn Energia toimittaa sähköä ja vettä turkistarhoille. Turkisala työllistää monia alihankkijoita. Turkistarhat ovat myös tärkeitä rahoittajia urheiluseuroille ja kolmannelle sektorille, Norrgård luettelee.
Kaupunginjohtajan mukaan Uudessakaarlepyyssä ei ole tällä hetkellä korvaavia työpaikkoja turkistarhaajille. Pohjanmaalla töitä on tietyillä aloilla. On kuitenkin eri asia, löytyykö vanhalle tarhaajalle sopiva työpaikka.
– Lopettaminen voi olla kova paikka, jos on ollut yrittäjä koko elämänsä.
Kauhava
Kauhavan hallintojohtaja Liisa Salon mukaan turkistarhauksesta saatavat tulot koetaan Kauhavalla edelleen merkittäviksi, vaikka paikkakunnalta on hävinnyt reilussa vuodessa yli parikymmentä tarhaa.
Kauhava saa turkistaloudesta tuloveroa, yhteisöveroa ja kiinteistöveroa. Verotulo vaihtelee voimakkaasti turkistarhauksen suhdanteiden mukaan, Salo sanoo.
– Vajaa 10 vuotta sitten Kauhavan kymmenen suurimman yhteisöveron maksajien listalla oli turkistarhoja. Viime vuosina niiden kannattavuus on heikentynyt.
Salon mukaan tarhauksen mahdollisella alasajolla olisi Kauhavalle laajat vaikutukset, sillä tarhat käyttävät paljon paikkakunnan muiden yritysten palveluja.
Kauhavalla turkisala työllistää tällä hetkellä 150 henkilöä, mikä vastaa paikkakunnalla suhteellisen suurta yritystä.
Jos turkistarhaus loppuu, kaupunki on Salon mukaan valmis keskustelemaan tarhaajien kanssa tarvittavista tukitoimista, kuten lainojen hoitamisesta.
Salon mukaan Kauhavalla on paljon yrityksiä ja yrittäjyyttä ja useilla aloilla työvoimapulaa. On kuitenkin toinen asia, miten avoimien työpaikkojen koulutus- ja ammattitaitovaatimukset kohtaavat.
– Monelle tarhaajalle toisentyyppinen yritystoiminta olisi paras vaihtoehto, mikäli tarhaajien taloudelliset edellytykset siihen turvattaisiin.