Valtaosa suomalaisista ei leikkaisi eläkeläisten etuuksia, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Eläkkeet ovat toistaiseksi säästyneet hallituksen saksilta, mutta huhtikuun puolivälin kehysriihessä etsitään uusia, miljardiluokan lisäsopeutuksia.
Kansa jättäisi eläkeläiset rauhaan.
Kyselyssä lähes 60 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, ettei leikkauksia pidä kohdistaa eläkeläisiin. 32 prosenttia leikkaisi myös heiltä. Viidennes ei osannut sanoa kantaansa.
Naiset suhtautuivat eläkkeistä leikkaamiseen miehiä nuivemmin. Naisvastaajista 66 prosenttia vastusti eläkkeiden leikkauksia, miesvastaajista vajaa puolet. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä tiukemmin leikkauksia vastustettiin.
Kyselyssä ei tarkemmin määritelty, miten eläkkeistä tai eläkeläisiltä leikattaisiin.
Julkisuudessa on ehdotettu esimerkiksi eläkeindeksien jäädyttämistä tai alentamista tai eläkkeiden verotuksen kiristämistä.
Esimerkiksi työ- tai kansaneläkeindeksin jäädyttäminen ei suoraan pienentäisi eläkkeitä, mutta ne eivät enää nousisi entiseen tapaan. Eläkemenot pienenisivät, mutta toisaalta samalla pienenisivät myös valtion eläkkeistä saamat verotulot.
Voit tarkastella kyselyvastausten jakautumista sukupuolten ja ikäryhmien välillä sekä vastaajien poliittisen kannatuksen mukaan alla olevista grafiikoista.
Kansalaisilla on asiasta selkeämpi mielipide kuin heitä edustavilla päättäjillä.
Yle kysyi asiaa maaliskuun alussa kansanedustajilta, mutta vastausprosentti oli alhainen. Yli puolet jätti vastaamatta, ja vastanneista 28 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. 96 vastanneesta kansanedustajasta puolet ei leikkaisi eläkkeistä.
Vaalien alla kaikki puolueet vakuuttivat, että eläkkeet ovat turvassa. Valtiovarainministeriö on kuitenkin ehdottanut puuttumista myös eläkkeisiin. Tällä viikolla valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei ajatus ole poissuljettu.
Taloustutkimuksen kyselyssä eniten kannatusta leikkauksille löytyi vihreiden kannattajista, kun taas kovimmin vastustivat sdp:n ja kristillisdemokraattien kannattajat. Perussuomalaisten kannattajissa mielipiteet jakautuivat tasan. Kaikki vastaajat eivät ilmoittaneet poliittista kantaansa.
Professorit eri mieltä kansan kanssa
Taloustieteen ja sosiaalipolitiikan professoreiden mielestä ei ole hyvää syytä jättää eläkkeitä tarkastelun ulkopuolelle, jos ja kun haussa ovat miljardiluokan sopeutukset julkiseen talouteen.
– Täytyy ainakin ymmärtää, että veronkorotuksia tai muita leikkauksia tulee enemmän, jos eläkejärjestelmään ei voida millään tavalla koskea, sanoo taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta.
– Tässä tilanteessa ei ole yhtäkään sosioekonomista ryhmää, joka kannattaisi etukäteen sulkea tarkastelun ulkopuolelle, toteaa myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari.
Tutkijat eivät suoraan ota kantaa siihen, pitäisikö eläkkeistä leikata. He kuitenkin toteavat eläkkeiden olevan niin suuri osa julkisista menoista, että niitä on vähintäänkin syytä tarkastella.
Määttänen katsoisi eläkkeiden määräytymisperusteita.
– Säästöjä voisi etsiä miettimällä sellaisia eläke-etuuksia, jotka perustuvat palkattomiin jaksoihin. Eläkettä kertyy esimerkiksi ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta ja tutkinnon suorittamisesta, mitä on mielestäni vaikea perustella, hän sanoo.
Määttänen myös huomauttaa, että monet veromuutokset kohtelevat eri ryhmiä eri tavoin. Eläkeläiset ovat jokseenkin suojassa esimerkiksi viime aikoina esillä olleilta arvonlisäveron korotuksilta, sillä eläkkeiden korotukset on sidottu kuluttajahintojen nousuun.
– Jos haetaan tasapuolisuutta, yksi vaihtoehto olisi tehdä tilapäisesti matalammat indeksikorotukset eläkkeisiin. Se olisi yksi tapa saada eläkeläiset maksamaan osansa mahdollisista veronkorotuksista.
Veronkiristys rahoittaisi sote-palveluita
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari katsoisi asiaa verotuksen kautta. Se olisi hänen mukaansa pitkäjänteisempi ratkaisu kuin väliaikaiset indeksijäädytykset ja helpommin toteutettavissa kuin eläkkeiden määräytymisperusteisiin puuttuminen.
– Käytännössä veronkiristys voitaisiin tehdä eläkkeisiin liittyviä vähennyksiä muuttamalla niin, että se kohdistuisi nimenomaan keskituloisiin eläkeläisiin eikä kaikkein pienituloisimpiin.
Saaren mielestä eläkkeiden veronkiristykset voitaisiin perustella sillä, että niillä käytännössä rahoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvavia menoja – joiden suurin käyttäjäryhmä on ikääntyvä väestö.
– Eläkkeiden veronkiristys olisi tulonsiirto eläkeläisiltä eläkeläisille. Sikäli kun eläkeläiset sitä vastustavat, he vastustavat myös omien palveluidensa tason säilyttämistä, Saari sanoo.
Eläkeliitto: Eläkeläisiin kohdistuu jo leikkauksia
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo pitää valitettavana, että eläkekeskustelu kärjistyy usein eri ikäryhmien väliseksi vertailuksi.
– On virheellinen väite, että jo tehdyt leikkaukset eivät lainkaan kohdistuisi eläkeläisiin, hän sanoo.
Hallitus on vuoden alusta jäädyttänyt eläkkeensaajien asumistuen indeksikorotuksen, ja samalla sote-palveluiden asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuukatto ovat nousseet, Vuorisalo listaa. Ne iskevät suoraan eläkkeensaajien toimeentuloon.
Eläkeindeksin jäädytys tai veronkorotukset veisivät lisää eläkeläisiä ahdinkoon, hän sanoo.
– Valtaosa suomalaisten eläkkeistä ei ole suuria. Ja mitä pienempi eläke on, sitä suurempi osuus menee juuri näihin välttämättömiin menoihin: ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin ja sote-menoihin.
Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten mediaanieläke bruttona oli viime vuonna 1736 euroa kuukaudessa – puolet eläkkeensaajista sai siis tätä enemmän ja puolet vähemmän. Neljäsosalla eläke oli alle 1250 euroa kuukaudessa.
Toisaalta keskimäärin eläkeläisten toimeentulo on ETK:n mukaan suhteellisen hyvä, eivätkä eläkeläiset ole muita useammin pienituloisia.
Vuorisalo huomauttaa, ettei vanhuuseläkeläisillä ole aina samanlaisia mahdollisuuksia sopeuttaa omaa talouttaan tai hankkia lisätuloja kuin työikäisillä. Siksi on hänen mukaansa perusteltua, ettei eläkkeisiin kosketa.
– Eläke on se mikä on elämän loppuun asti. Kun ollaan vielä työelämässä, on mahdollisuus neuvotella palkankorotuksista tai hankkia lisäansioita, ja on vielä vuosia jäljellä parantaa tulotasoa, Vuorisalo toteaa.
Keskustelun kommentointi on suljettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.