Mäntyharjun Kinnin junaturman jälkipyykki jatkuu yhä, vaikka turmasta on kulunut jo kuusi vuotta. Etelä-Savon käräjäoikeus käsittelee onnettomuuteen liittyviä vahingonkorvauskanteita toukokuussa.
Huhtikuun 7. päivänä 2018 Kinnin seisakkeella viikkoja paikoillaan olleet venäläiset kemikaalivaunut lähtivät yllättäen liikkeelle.
Myöhemmin viranomaiset totesivat, että VR oli laskenut väärin vaunuja paikallaan pitävien pysäytyskenkien riittävyyden.
Raiteilta ajautunut vaunuletka pysähtyi lopulta maapenkkaan, mutta yksi vaunuista puhkesi ja päästi maastoon 35 000 litraa bensiinin lisäaineena käytettävää metyyli-tert-butyylieetteriä.
Onnettomuuden havaitsi ohi ajaneen junan kuljettaja jo pian sen sattumisen jälkeen.
Pelastustyöt viivästyivät, koska pelastuslaitoksella ei ollut tietoa vaarallisia aineita sisältävien vaunujen säilyttämisestä keskellä Mäntyharjun metsiä.
MTBE saastutti alueen maaston, pohjaveden ja järvien pintavedet. Luonto, paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja yritykset kärsivät yhä turman seurauksista.
Woikoski Oy:n omistaja Clas Palmberg ei peittele pettymystään Kinnin turman jälkipyykkiin.
– Turma oli täydellinen koulukirjaesimerkki siitä, kun kaikki menee vähän pieleen.
Onnettomuus pysäytti sairaalakaasujen valmistuksen
Onnettomuus oli teollisuus- ja sairaalakaasuja valmistavan Woikosken kannalta katastrofi. Woikoski seisautti tehtaansa Voikosken rannalla heti, kun sai tiedon kemikaalin valumisesta maahan ja siitä vesistöihin.
Puhdasta vettä tarvitaan Woikosken tehtaalla kaasupullojen koeponnistamiseen ja ilokaasun tuotantoon.
Vesi otettiin tehtaaseen turmaa ennen kosken yläpuolisesta Sarkavedestä, mutta herkästi syttyvää ja vahvasti haisevaa bensiinin lisäainetta ei tuotantoprosessiin kaivata.
Tuotanto saatiin Voikoskella uudestaan käyntiin paikalle kuljetetun juomaveden avulla. Rekkarumbaa on jatkunut onnettomuuden jälkeen jo kuuden vuoden ajan.
Parhaillaan Woikoski hakee Etelä-Savon käräjäoikeudessa yli 450 000 euron korvauksia VR:ltä ja Väylävirastolta.
Korvaussumma perustuu kustannuksiin, jotka tuotannon seisauttamisesta, MTBE-pitoisuuksien seuraamisesta ja puhtaan veden kuljetuksista yhtiölle koitui.
VR ja Väylävirasto syyttelevät toisiaan turmasta
VR ja Väylävirasto eivät halua kommentoida Kinnin turmaa, koska asian käsittely oikeudessa on kesken.
Vahingonkorvauksia vastakanteineen on käsitelty talven mittaan valmisteluistunnoissa. Pääkäsittely on luvassa toukokuussa.
VR kertoi tammikuussa 2019 yhtiön tehneen mittavia toimenpiteitä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi Onnettomuustutkintakeskuksen julkaistua raporttinsa Kinnin turmasta.
Nyt yhtiö ei suostunut kommentoimaan, millaisia toimenpiteitä raideturvallisuuden parantamiseksi on tehty. Vuonna 2019 kesken ollut selvitys tavaravaunujen pysäytyskenkien riittävyydestä on kuitenkin ilmeisesti saatu päätökseen.
Moni asia vähän pieleen
Venäjältä Suomen läpi matkanneet kemikaalivaunut päätyivät Kinniin, koska Kotkan satama oli ruuhkautunut eikä VR saanut vaunuja varastoitua sataman lähistölle.
Myös lähin vaarallisten aineiden kuljetuksille tarkoitettu ratapiha Kouvolassa oli täynnä vaunuja.
Vaunut säilöttiin Väyläviraston ehdotuksesta Kinniin. Sivuraide keskellä talvista metsää, vailla tieyhteyttä, ei jälkikäteen arvioituna ollut järkevä paikka kemikaalivaunujen varastointiin viikoiksi.
Kinnin tapauksessa VR ei ottanut riittävästi huomioon radan pituuskaltevuutta eli sitä, että Kinnin seisontapaikalla vaunuletkan pohjoispää on merkittävästi eteläpäätä alempana.
Kaltevuus yhdistettynä keliolosuhteiden vaihteluun heikensi vaunujen telien eteen asetettujen jarrukenkien pitoa lopulta niin, että vaunuletka lähti liikkeelle ja törmäsi raiteiden päätypuskimeen.
Myös Väylävirasto on nostanut käräjillä 138 000 euron vahingonkorvauskanteen VR:ää vastaan. Summa koostuu junaradalle syntyneistä vahingoista sekä pilaantuneen maaperän poistosta tulleista kustannuksista.
VR on kiistänyt syytteet. Junayhtiön mielestä osasyy turmasta kuuluu Väylävirastolle, joka ehdotti vaunujen seisottamista Kinnissä.
Valtavasti tuuria
Woikosken Clas Palmbergin mielestä Kinnin tapauksessa oli mukana valtavasti tuuria.
– Tässä yritettiin aiheuttamalla aiheuttaa suuronnettomuus. Jos aine olisi syttynyt palamaan, todennäköisesti loput 59 vaunua olisivat vaurioituneet.
Tulenarkaa kemikaalia oli onnettomuusvaunuissa yhteensä lähes neljä miljoonaa litraa. Kemikaalivaunuista vain ensimmäinen puhkesi, eivätkä säiliöstä maahan valuneet 35 000 litraa MTBE:tä syttyneet esimerkiksi ohiajaneen junan tuottamista kipinöistä.
Käräjäoikeus määräsi VR:lle onnettomuudesta 80 000 euron yhteisösakon törkeästä ympäristön turmelemisesta, mutta yksittäisiä henkilöitä ei oikeudessa tuomittu.
Onnettomuuden hintalappu VR:lle miljoonaluokkaa
VR kertoi käräjäoikeuden valmisteluistunnossa, että se on maksanut vesikuljetuksia Woikoskelle jo 1,2 miljoonan euron arvosta.
Kokonaisuudessaan turman jälkihoitoon on mennyt valtio-omisteiselta junayhtiöltä jo yli 6,6 miljoonaa euroa. Rahaa on palanut teiden korjaamiseen, patoaltaan rakentamiseen onnettomuuspaikan läheisyyteen ja korvaavan veden kuljetuksiin turmapaikan lähialueen asukkaille.
Kinnissä onnettomuuden seurauksista kärsitään vielä pitkään.
MTBE hajoaa ilmassa nopeasti, mutta maahan päätyessään hitaasti. Ely-keskus on todennut, etteivät maastosta mitatut pitoisuudet onnettomuuspaikan läheisyydessä ole juurikaan pienentyneet onnettomuuden jälkeisinä vuosina.
Vesistöissä pitoisuudet ovat laskeneet, mutta ylittävät silti turmapaikan läheisyydessä haju- ja makukynnyksen pohjavedessä. VR on määrätty valvomaan vesien puhdistumista tasaisin väliajoin, kunnes pohjavedet puhdistuvat.