Osassa suurimmista kaupungeista koululaisille pidetään harjoituksia kouluampumisen varalta. Toisaalla väkivallan uhasta ei puhuta lapsille turvallisuusharjoitusten yhteydessä lainkaan. Asia selvisi, kun Yle kysyi asiaa suurilta kaupungeilta.
Joensuun lyseon peruskoulussa väkivaltaiselta henkilöltä suojautumista opeteltiin viimeksi helmikuussa. Turussa koulun sisälle suojautumista ampumavälikohtauksen takia käydään läpi ainakin vuosittain.
Pohjoisen isoissa kaupungeissa lapset eivät harjoittele ulkoisen väkivallan uhkaa, kuten esimerkiksi aseellista hyökkäystä varten.
Oulun kaupungin valmiuspäällikkö Mikko Nissinen kertoo, että Oulussa ratkaisuun on vaikuttanut uhka-arvio: tulipalo tai kemikaalivuoto on kaupungin mukaan kouluväkivaltaa todennäköisempi uhka.
– Jossain muussa kaupungissa on päädytty siihen, että lasten kanssa harjoitellaan aseellista hyökkäystä varten. Se perustuu heidän omaan uhka-arvioonsa, Nissinen sanoo.
Myös Rovaniemellä lasten kanssa harjoitellaan muita uhkia, kuten tulipaloja varten. Opit rakennuksesta poistumiseen ja sisätiloihin suojautumiseen sopivat käytettäviksi myös muissa vaaratilanteissa.
– Sellaista ei tietenkään lapsille kerrota, että nyt harjoitellaan tilannetta, jossa ulkopuolinen uhka on aseistettu henkilö, Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluiden päällikkö Kai Väistö kommentoi.
Kummassakin kaupungissa aseellisen tunkeutujan uhasta puhutaan aikuisten kesken.
– Valmius on siinä, että kouluhenkilökunnalla ja -johdolla on selkeä toimintamalli, mitä tehdään silloin, jos tällaista tapahtuu, Väistö kertoo.
Hankala aihe
Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä myöntää, että kaupunkien välillä on eroja siinä, miten asiaan suhtaudutaan. Hän luonnehtii aihetta haastavaksi.
– Olemmeko menneet yhteiskuntana siihen pisteeseen, että näitä asioita on pohdittava nyt uusiksi? Että on sanoitettava esimerkiksi mahdollista ampumavälikohtausta lapsille, hän pohtii.
Oulun nykyinen linja on valittu uhka-arvion perusteella, mutta Penttilä myöntää, että asiaan on voinut osaltaan vaikuttaa myös jonkinlainen hienotunteisuusperiaate.
– Missään nimessä en väitä, että meidän mallimme olisi parempi kuin toisaalla, ja varmasti pohdiskelemme tätä asiaa, hän sanoo.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen katsoo, että väkivaltatilanteiden uhkaa tulisi voida harjoitella avoimesti myös lasten ja nuorten kanssa.
– Eihän se pumpulissa kasvattaminen välttämättä johda ollenkaan parhaaseen lopputulokseen, hän sanoo.
Pekkarinen katsoo sen sijaan, että juuri tilanteiden harjoittelu voi lisätä turvallisuuden tunnetta. Hänen mukaansa lapsia ei tarvitse ”suojella suojelulta”.
– Uskon kyllä, että lapset ja nuoret ovat tietoisia esimerkiksi kouluampumisista ympäri maailmaa sekä siitä, että tällaisia hyökkäyksiä saattaa kouluihin kohdistua. Heidän näkökulmastaan se voi olla vähän omituistakin, että eletään ikään kuin tällaista uhkaa ei olisi.