Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen suosittelee ruuan arvonlisäveron korottamista, jotta valtion kassaan saadaan lisätuloja.
Tämä ei kuitenkaan ole ongelmaton ratkaisu professorin mielestä.
– Se kohdistuu suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin huomattavasti enemmän pienituloisiin kuin suurituloisin. Yleensä taloustieteilijät suosittelevat, että sitä kompensoitaisiin esimerkiksi tulonsiirtojen kautta pienituloisille.
Viime aikoina valtio on sen sijaan leikannut pienituloisilta useita etuuksia, kuten asumisen ja työttömyyden tukia.
– Näin se on, mutta taloustieteilijänä tässä ei voi muuta kuin huomioida, minkälaisia vaikutuksia eri veromuutoksilla olisi, ja hallitus tekee sitten päätökset.
Kevään budjettiriihen lähestyessä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) miettii keinoja saada valtiolle lisätuloja. Hän on puhunut muun muassa ruuan arvonlisäverokannan nostosta, ruuan terveysperusteisesta verotuksesta ja eläkeiän nostamisesta.
Eläkeiän noston tyrmäsi kuitenkin pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Professori: Valmisteveron haitat saattavat ylittää sen hyödyt
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kannattaa ruuan laajaa terveysperusteista verotusta, mutta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kyseenalaisti sen vaikutuksen Ylen jutussa viime viikolla. VATTin tänään julkaisema raportti kulutukseen kohdistuvista haittaveroista vahvistaa tämän kannan.
– Jos halutaan lisää verotuloja, kannattaisi pohtia mieluummin elintarvikkeiden arvonlisäveron nostoa monimutkaisen valmisteveron sijaan. Se ei aiheuta niin paljoa hallinnollisia kuluja ja kohdistuu neutraalimmin eri tuotteille samalla tavalla. Toki tästä kärsivät pienituloiset suurituloisia enemmän, mutta sama pätee laajapohjaiseen terveysveroon, Kosonen sanoo.
THL:n mukaan runsassokeristen, -rasvaisten ja -suolaisten ruokien hinnan korottaminen verotuksen avulla ohjaisi ihmisiä valitsemaan terveellisempiä elintarvikkeita ruokakaupassa.
Kososen mukaan tällaisen valmisteveron vaikutus ihmisten valintoihin jäisi hyvin pieneksi. Silloin veron aiheuttamat haitat saattaisivat ylittää sen hyödyt.
Aiemmin Suomi joutui luopumaan makeisverosta, koska EU piti sitä vääristävänä verona. Arvonlisäverokannan nostaminen ei aiheuttaisi ongelmia EU:n kanssa, Kosonen sanoo.
– Se olisi EU:n neutralisuusperiaatteen mukainen.
Nykyään ruoka on 14 prosentin arvonlisäverokannassa. Se on alhaisempi kuin monet muut palvelut ja tuotteet, jotka kuuluvat 24 prosentin kantaan.