Etelä-Karjalan rajakunnat haluavat parantaa vesihuoltolaitostensa turvallisuutta kyberuhkien varalle.
Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kunnat kartoittavat vesihuoltonsa kyberturvallisuuden nykytilaa ja miten sen uhkaan voi varautua. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta.
– Kehittävät asiat ovat esimerkiksi henkilöstön koulutusta ja muita tietoturva-asioita, sanoo projektipäällikkö ja tietohallintoasiantuntija Hanna Ruokoniemi Imatran kaupungilta.
Kunnat selvittävät myös verkkoyhteyksiensä toimintavarmuuden mahdollisessa häiriötilanteessa ja sen, miten kuntien välinen yhteistyö voisi turvallisuustyössä olla entistä parempi.
Sijainti itärajalla merkityksellinen
Vesihuollolla tarkoitetaan sekä puhtaiden vesien että jätevesien huoltoa. Ruokoniemen mukaan ne ovat olennainen osa kriittistä infrastruktuuria myös pienissä kunnissa.
– Kyberhyökkäys voisi olla esimerkiksi sellainen, että puhtaan veden jakelu saadaan estettyä. Esimerkiksi terveydenhuolto ei pysty toimimaan ilman vettä.
Olennaista on Ruokoniemen mukaan myös neljän kunnan sijainti aivan itärajan tuntumassa.
– Meidän sijainti on merkityksellinen. Toki uhka voi verkossa tulla mistä päin maailmaa tahansa.
Ruokoniemen mukaan esimerkiksi tietojenkalasteluyritykset ovat kunnissa arkipäivää. Suurempaa vesihuoltoon liittyvää kyberuhkaa esimerkiksi Imatralla ei hänen tietojensa mukaan ole kuitenkaan toistaiseksi tapahtunut.
Etelä-Savon ely-keskus rahoittaa kuntien yhteistyöhanketta 52 000 eurolla. Projekti alkoi maaliskuussa ja päättyy ensi vuoden kesäkuussa. Vastaavia hankkeita on käynnissä useita eri puolilla Suomea sekä kunnissa että vesiosuuskunnissa.