Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola aloitti tehtävässään huhtikuun alussa. Euroopan turvallisuusympäristö on kireä.
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, Jaakkola sanoo.
Tilanteen kehitys riippuu pitkälti Ukrainassa käytävästä sodasta.
– Kukaan ei pysty tässä vaiheessa sanomaan, mihin lopputulokseen sota päättyy. Mutta kun se päättyy, Venäjä ryhtyy rakentamaan sotilaallista suorituskykyään uudelleen. Seuraamme tietenkin tarkasti, miten se näkyy meidän suuntaamme.
Ukrainan rintamalinja on juuttunut liki paikalleen.
Jaakkola arvioi keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sodan kulkuun.
Venäjän menestykselle olennaista jatkossa on, millaista tukea maa saa esimerkiksi Kiinalta, Iranilta ja Pohjois-Korealta, joilla on yhteisiä intressejä ainakin taloudessa. Vaikutusta on myös sillä, miten Venäjä saa sotataloutensa ja mahdollisen liikekannallepanon onnistumaan.
Ukrainan menestys taas riippuu siitä, tukeeko länsi sitä lahjoittamalla riittävästi kipeästi tarvittavia aseita ja ammuksia, jotta maa pystyy torjumaan mahdollisen Venäjän hyökkäyksen, Jaakkola sanoo.
Lännessä on esitetty useita arvioita, aikooko Venäjä hyökätä Nato-maihin ja jos, niin milloin se kykenisi siihen.
– On ollut paljon spekulaatiota julkisuudessa siitä, kestääkö se kolme tai viisi vuotta. itse en lähtisi arvioimaan aikoja liian yksityiskohtaisesti
– Kyse on pitkälti siitä, miten kehitämme puolustuskykyjä niin, että puolustus on riittävä, myös Venäjän mahdollisia sotilaallisia uhkia vastaan.
Euroopan pitää pystyä vastaamaan myös laaja-alaiseen vaikuttamiseen, jota Venäjä saattaa jatkaa.
Esimerkkinä vaikuttamisesta on maahantulon junailu esimerkiksi Suomen itärajalla, minne Venäjä ohjasi talvella turvapaikanhakijoita. Jaakkola sanoo, että puolustusvoimat luottaa rajavartiolaitoksen tilannekuvaan ja tukee, jos tarvitaan ja pyydetään.
Muiden Nato-joukkojen läsnäololle haetaan sopivaa tapaa
Suomi poikkeaa muista Naton itäreunan valtioista: tämä on ainoa maa, jolla ei ole muiden Nato-maiden joukkoja pysyvästi. Suomi ei toistaiseksi ole myöskään pyytänyt muiden maiden joukkojen pysyvää läsnäoloa.
Tällä hetkellä tehdään suunnitelmia, miten Nato järjestää komentorakenteensa ja miten liittolaisjoukot mahdollisesti toimisivat Suomessa.
Tähän liittyen pohditaan, tulisiko Suomessa olla muiden Nato-maiden joukkoja.
– Tästä meillä ei ole päätöksiä, vaan pohdimme eri vaihtoehtoja: onko se pidennettyä harjoitustoimintaa, rotaatiomallilla, vai muun tyyppistä toimintaa.
Jaakkola muistuttaa, että Suomella on suhteellisen vahvat omat puolustusvoimat, eikä välitöntä tarvetta joukoille toistaiseksi ole. Mutta tätä ei ole suljettu pois.
– Totta kai. Mahdollisessa kriisitilanteessa vahvennuksia tarvitaan ja halutaan meidän avuksemme, ovat ne sitten joukkoja tai suorituskykyjä.
Pohdintaan kytkeytyvät komentorakenne ja se, miten Nato valmistautuu toimimaan pohjoisessa.
Kuinka nopeasti liittolaiset ehtisivät apuun?
Natossa liittolaisia suojelee sitoutuminen yhteiseen puolustukseen, jos johonkin valtioista hyökätään.
Liittoon kuuluminen ei kuitenkaan muuta sitä, että oman puolustuksen pitää olla kunnossa. Jaakkola sanoo, että kansallinen puolustus on keskeistä nyt ja tulevaisuudessa.
Se, miten nopeasti joukkoja tai muuta apua tositilanteessa tulisi, on kiinni poliittisesta päätöksenteosta.
– Tiettyä aikamäärää ei pysty antamaan, vaan jatkossakin on vain pidettävä yllä kykyä aloittaa puolustaminen kansallisesti ja tukeutua liittolaisten apuun myöhemmässä vaiheessa.
Suomi on ollut Naton jäsen reilun vuoden ja vasta rakentaa omaa profiiliaan. Jaakkolan mukaan Suomi ei tule käpertymään sisään päin, vaikka nyt korostuukin Suomen oma puolustus, osin historiallisista syistä
– Tämänhetkinen järjestelmä on optimoitu kansalliseen puolustukseen. Nyt yhteensovitamme sitä yhteiseen puolustukseen ja se vie aikaa.
Suomen ensimmäinen alus lähti Naton miinantorjuntatehtäviin Itämerelle, ja ilmavoimat valmistautuu valvomaan Romanian ilmatilaa kesäkuusta alkaen.
Maavoimien sotilaita niin sanottuihin rauhan ajan tehtäviin ei toistaiseksi ole lähdössä.
– Se, että etulinjan maat vaihtaisivat keskenään joukkoja suuremmassa mittakaavassa, ei ainakaan lähitulevaisuudessa liene ajankohtaista.
Suomi osallistuu myös natojohtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Kosovossa ja Irakissa.
Naton puolustussuunnitteluun liittyen puolustusvoimat tulee myös osoittamaan Natolle maavoimajoukkoja, joita se voi käyttää Suomen ulkopuolella. Näiden rakentaminen vie kuitenkin aikaa.
Samaan aikaan Suomi kehittää puolustuskykyään miljardeilla. Uusien hävittäjien ja laivaston alusten jälkeen puolustusvoimat toivoo saavansa rahaa maavoimien varusteluun.
– Ukrainasta saadaan arvokasta oppia materiaalista ja toimintamenetelmistä. Välttämättä kaikkea ei suoraan voi käyttää sellaisenaan, mutta sieltä saadaan kokemuksia esimerkiksi mahdollisiin tuleviin hankintoihin.