Ratinaa, kopinaa ja aaltomaisesti liukuvia aavemaisia ääniä – ihan kuin olisi hämärän ja tuulisen metsän keskellä. Tällaisia mielikuvia herättää virolaissäveltäjä Madli Marje Gildemannin Three Studies of Plant Biology -trilogian ensimmäinen osa, Osmosis.
Nimensä mukaisesti se käsittelee ja hahmottaa biologista prosessia eli osmoosia, jossa vesi kulkeutuu puun solukkoihin ja pyrkii näin säilyttämään mineraalitasapainon. Ja osmoosillakin on oma äänimaailmansa, vaikkei sitä heti tulisi ajatelleeksi.
Biologisten prosessien hyödyntäminen ei ole nykymusiikin valtavirtaa, mutta Madli Marje Gildemannia aihepiiri on kiinnostanut jo lapsesta lähtien.
– Olen viettänyt lapsuuteni kahden suoalueen välissä, ja minulla oli runsaasti aikaa tarkkailla ja tutkia ympäristöä. Alun perin minusta pitikin tulla biologi.
Nykytilanne on Gildemannille optimaalinen: hän pystyy lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli yhdistämään toisiinsa säveltämisen ja kiinnostuksen biologiaa kohtaan.
Y-sukupolvi on astunut kehiin
Virolaisen taidemusiikin tunnetuin nimi Arvo Pärt lähentelee jo 90. ikävuottaan, mutta etelänaapuriimme on vaivihkaa syntynyt uusi säveltäjäsukupolvi, jota Madli Marje Gildemannkin edustaa.
Tähän niin sanottuun Y-sukupolveen kuuluvat muun muassa Evelin Seppar ja Maria Kõrvits, jotka ovat säveltäneet kamari- ja kuoromusiikkia.
Hieman yli kolmikymppinen, hyvin tuottelias Rasmus Puur taas on ehtinyt säveltää niin sinfonioita kuin oopperankin. Vuodesta 2021 lähtien hän on toiminut myös Viron presidentin Alan Karisin kulttuurineuvojana.
Madli Marje Gildemannin mukaan taidemusiikki voi Virossa hyvin ja suhteessa väkilukuun maasta löytyy huomattava määrä nykysäveltäjiä. Esimerkiksi Estonian Composers Unionin sivuilta löytyy yli 130 nimeä
– Meitä virolaisia on vähän, ja tämän takia jokaista yksilöä arvostetaan ja luovia ihmisiä kannustetaan. Voisi sanoa, että kokonaisuutena Viro on eräänlainen heimomainen yhteisö.
Ekoakustiikan pauloissa
Yksi syy virolaisten nykysäveltäjien vauhdilla kasvaneeseen määrään on mahdollisuus imeä vaikutteita ja oppia ulkomailta: suljetussa Neuvosto-Virossahan tämä ei ollut mahdollista.
Tällä hetkellä Madli Marje Gildemann esimerksi suorittaa jatko-opintoja Sveitsin Zürichin Zürcher Hochschule der Künst -yliopistossa, josta hän on saanut lisää inspiraatiota sävellystyönsä tematiikkaan.
Zürcher Hochschule der Künstissa on oma ekoakustiikan osastonsa, jossa tutkitaan uusien digitaalisten teknologioiden mahdollistamana muun muassa luonnon äänimaailmaa. Kokeellisista metodeistaan tunnetun sveitsiläissäveltäjä Marcus Maerderin johdolla koulussa on kehitetty myös tietokoneohjelmistoja, jotka voivat poimia ääniä kasveista ja puista.
– Minulle tämä kaikki on ollut hyvin tajuntaaräjäyttävää, Madli Marje Gildemann summaa.
Stressaantunut kasvi tuottaa ultraääniä
Ekoakustiikan hyödyntäminen on Gildemannin kohdalla tarkoittanut kenttä-äänityksiä luonnon keskellä. Hän käyttää sävellyksissään luonnosta poimimiaan, ihmiskorvan kuultavia ääniä, mutta myös akustisia instrumentteja, jotka imitoivat puiden ja kasvien soundeja.
Gildemannin mukaan kasveista ja puista lähtee paljon ratisevia ja aavemaisiakin ääniä, etenkin kuivempien sääolosuhteiden aikana. Äänimaailmaa synnyttävät myös äkilliset vedenvirtaukset puiden ja kasvien sisällä.
– Suosikkiääneni muistuttaa kuplamuovin poksahdusta. Se syntyy, kun puu ei saa riittävästi vettä. Äänen pystyy kuulemaan selvästi yöaikaan, jolloin puilla on myös enemmän aktiivista toimintaa.
Erilaissa stresstilanteissa kasvit pystyvät tuottamaan myös ultraääniä, jotka ovat ihmisen kuuloalueen ulottumattomissa.
– Olemme madaltaneet tällaisia äänitaajuuksia algoritmien avulla, jotta ihmiskorvakin pystyisi niitä kuulemaan, Gildemann kertoo.
Kasveilla on oma internet
Madli Marje Gildemannin mukaan kasvien ja puiden tuottamat äänet tarjoavat ihmiselle välähdyksen uudesta, tuntemattomasta maailmasta.
– On todella kiehtovaa, mitä kaikkea tuossa maailmassa tapahtuu. Meillä on nyt käytössämme teknologiaa, joka avaa ikkunoita aivan uudenlaiseen universumiin.
Kasvien keskinäisestä kommunikoinnista on tiedetty jo pitkään. Kasvit esimerkiksi pystyvät viestimään toisilleen tuhohyönteisistä erilaisten hajujen avulla.
– Kasveilla, puilla ja sienillä on oma tietoverkkojen järjestelmänsä eli kasvien internet. Pidän kovasti tästä myös visuaalisessa mielessä. En ole varma, miten kasvit kommunikoivat ihmisten kanssa, mutta luulen niiden pystyvän jollakin tasolla havaitsemaan meidät.