Yle uutisoi eilen hallituksen suunnitelmista leikata opetus- ja kulttuuriministeriöltä 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä.
Vuosien 2026–2027 leikkaukset kulttuuriin ovat vielä auki. Jos ne kohdistuvat siihen samassa suhteessa kuin tänä ja ensi vuonna (eli ovat noin 30–40 prosenttia okm:n koko leikkausmäärästä), taiteen rahoituksesta voi Ylen laskelmien mukaan kadota kymmeniä miljoonia euroja.
Ensi vuonna kulttuurista ollaan höyläämässä 4,3 miljoonaa euroa.
Tähän asti kansallisten taidelaitosten eli Kansallisteatterin, Kansallisgallerian sekä Suomen Kansallisoopperan ja baletin rahoitukseen ei ole kajottu.
Kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) ei ota kantaa siihen, pysyvätkö taidelaitokset leikkausten ulkopuolella koko hallituskauden ajan.
Hän kommentoi Ylelle olevansa tietoinen siitä, että aivan kuten valtionosuutta saavat teatterit ja orkesterit, myös kansalliset taidelaitokset joutuvat suunnittelemaan ohjelmistonsa vuosiksi eteenpäin.
– Pyrin siihen, että he pystyisivät toimimaan ennakoivasti. Mutta sillä, mitä kehysriihessä päätetään, on paljon merkitystä sille, mitä kaikkea pitää ottaa harkinnan alle, kun katsomme kokonaisuutta.
Kulttuuriministerin salkun kantaja vaihtuu vuonna 2025. Nykyisen kulttuuriministeri Sari Multalan tilalle tulee Mari-Leena Talvitie (kok.).
Kysyimme kansallisten taidelaitosten johtajilta, miten käy, jos leikkuri iskee tulevina vuosina myös niihin.
Kansallisteatteri lomauttaa jo nyt
Vaikka valtion rahoitus ei tällä tietoa vähene, Kansallisteatterissa on silti jouduttu jo käymään muutosneuvottelut.
Teatteri lomauttaa elokuussa koko henkilökuntansa kahdeksi viikoksi.
– Lipunmyynti on ollut hyvää ja ohjelmisto vetovoimainen, mutta se ei riitä kattamaan kohonneita kustannuksia. Teatterin tulos on ollut kahtena viime vuonna tappiollinen, ja jos leikkauksia tulee, se tarkoittaa väistämättä muutoksia toimintaan, sanoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.
Oopperan ja baletin pääjohtaja Gita Kadambi puolestaan muistuttaa, että kansalliset taidelaitokset saivat vasta tänä vuonna indeksikorotukset rahoitukseensa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.
– Jos jatkossa tulisi leikkauksia, emme voisi toteuttaa lakisääteistä perustehtäväämme, koska klassisen ohjelmiston esittäminen vaatii tietynkokoisen koneiston, eli tanssijat, laulajaensemblen ja orkesterin, Kadambi sanoo.
Lisäksi oopperalla on jo Kadambin mukaan sopeutettu toimintaa noin 40 miljoonan euron edestä vuosina 2013–2023.
Vähemmän hankintoja, vähemmän tuloja kuvataiteilijoille
Kansallisgalleriaan kuuluvat Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseot. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä arvioi, että heillä leikkaukset tarkoittaisivat maksuttoman toiminnan, kokoelmahankintojen ja tutkimuksen karsimista.
– Kokoelmien ylläpidosta ei käytännössä voi merkittävästi leikata, ettei kansallisomaisuudeksi määrittyviin kokoelmiimme tule pysyviä vahinkoja, Levä sanoo.
Jos kokoelmia ei pystyttäisi kartuttamaan entiseen malliin, se merkitsisi ”huomattavaa vaikutusta” kuvataiteilijoiden toimeentuloon.
Kansallisgalleriassa käy vuosittain noin 250 000 maksutonta kävijää, joista valtaosa on alle 18-vuotiaita.
Kansallisgalleriassa mahdolliset leikkaukset pyrittäisiin kompensoimaan muuttamalla maksuttomat palvelut maksullisiksi ja korottamalla palveluhintoja. Seuraavaksi karsittaisiin henkilöstökuluista ja näyttelyistä.
Hallituksen kehysriihi pidetään ensi viikolla.
Aihetta käsiteltiin laajasti myös Kulttuuricocktail Livessä, jossa vieraina olivat kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) ja Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäki.