Tällä viikolla uransa lopettamisesta kertonut Lauri Tähkä eli Jarkko Suo tuli alunperin tunnetuksi Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -kokoonpanon solistina.
Sanoituksissaan, esiintymisessään ja asuissaan eteläpohjalaisuudesta ammentanut yhtye popularisoi pohjalaisuutta ja valloitti faneja ympäri Suomen, vaikka epäilijöitäkin formaatilla oli.
Lauri Tähkän ja Elonkerjuu-yhtyeen polut erkanivat vuonna 2011. Tämän jälkeen molemmat ovat tehneet musiikkia tahoillaan.
Tässä jutussa kokoonpanon alkuvaiheita muistelee neljä suomalaista.
Festarinnurkasta täpötäyteen telttaan
Kansanmusiikkitapahtuma Eteläpohjalaisten Spelien toiminnassa vuosikymmeniä vaikuttanut Jorma Aro muistaa, kuinka vuonna 1995 joukko nuoria poikia pyysi ”nöyrällä mielellä” päästä soittamaan spelitapahtumaan.
Spelit järjestettiin Teuvalla, poikien kotikunnassa. Kokoonpanon nimi oli silloin Kuudennusmiehet.
– He kysyivät, voisiko täällä johonkin nurkkaan tulla soittamaan, Aro muistelee.
Myöhemmin samana vuonna bändin nimeksi muutettiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu.
Kun Spelit kymmenen vuotta myöhemmin järjestettiin jälleen Teuvalla, suosionsa huipulla olleelle bändille varattiin jo tuhannen hengen teltta.
Se myytiin Aron mukaan puolessa tunnissa loppuun. Poliisistakin sanottiin järjestäjille, ettei lippuja saa myydä enempää.
– Nostimme teltan liepeet ylös ja myimme vielä ainakin 500-600 lippua, Aro kertoo.
Syntymähäjyt sadoilla keikoilla
Ilmajokelainen Anni Haarala on seurannut Lauri Tähkän vaiheita jo Kuudennusmiehistä lähtien.
Hän kertoo olleensa jollain Lauri Tähkä & Elonkerjuun ensimmäisistä keikoista, kun vasta hoksasi, että soittajat ovat samoja kuin Kuudennusmiehissä.
Sen jälkeen Haaralasta tuli vakiokävijä yhtyeen keikoilla, joita kertyikin lopulta kokemuslaariin satoja.
Ne ovat kaikki sympaattisia ja sellaisia ”hulivili hummeripoikia” jokainen.
Anni Haarala
Faniryhmä Syntymähäjyjen toimintaan aktiivisesti osallistuneen Haaralan mukaan faneihin kolahti erityisesti se, että tarjolla ei ollut mitään samanlaista kuin Lauri Tähkä & Elonkerjuu.
– Ne ovat kaikki sympaattisia ja sellaisia ”hulivili hummeripoikia” jokainen. Ja laulavat pohjalaisista, Rannanjärven miehistä ja kaikista muista, Haarala sanoo.
Vaasalainen Piia Yli-Heikkuri jakaa saman ajatuksen.
– Ensimmäistä kertaa näin ryhmän Vaasan Rockperryssä parikymmentä vuotta sitten. Yleisöä ei ollut ehkä valtavasti, mutta meininki sytytti samantien, Yli-Heikkuri sanoo.
Hän liikuttuu muistellessaan yhteisöä, joka syntyi bändin ympärille. Vaikka entinen aika ei palaa, siitä jäi paljon pysyvää. Yhteisöllisyyttä vahvisti myös bändi, joka järjesti faneilleen muun muassa yksityiskeikkoja.
– Aikuisella iällä on vaikea saada ystäviä. Syntymähäjyistä jäi paljon ihmisiä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä.
Raskaan sarjan porukka
Spelivaikuttaja Jorma Aro näkee Lauri Tähkä & Elonkerjuun roolin olleen merkittävä pohjalaiskulttuurin popularisoijana.
– He ovat olleet eteläpohjalaisia, eikä siihen ole tarvinnut mitään sen enempää. Se on ollut aitoa tavaraa, mitä sieltä on tullut, Aro sanoo.
He tekivät musiikkia hyvin, pikkuisen kovemmalla beatilla kuin normaalisti tehdään.
Jorma Aro
Hänen mukaansa Lauri Tähkä & Elonkerjuu ei ainakaan alkuvaiheessa liiemmin uhonnut, vaikka uho liitetäänkin usein pohjalaisuuden tyypilliseksi piirteeksi.
– He tekivät musiikkia hyvin, pikkuisen kovemmalla beatilla kuin normaalisti tehdään. Siitä tuli läpi se, että he tekevät sitä tosissaan, Aro sanoo.
Vuonna 2002 kansanmusiikkitapahtuma nimesi Lauri Tähkä & Elonkerjuun vuoden Speliyhtyeeksi. Bändi hyödynsi ohjelmistossaan hyvin eteläpohjalaista lauluperinnettä, erityisesti Härmän laulukirjaa.
Speliorganisaatiossa oli Aron mukaan vuosituhannen alkupuolella paljon toiveita, että yhtye olisi vienyt eteläpohjalaisten kansanlaulujen perinteitä eteenpäin pidempään. Aron mukaan perinteessä olisi tuhansia lauluja, joita on viimeksi esitetty 1800-luvulla.
”Niin kovasti jussipaitaista”
Radio Suomen musiikkipäällikkönä työskennellyt kuortanelaislähtöinen Jorma Hietamäki kuuli Lauri Tähkä & Elonkerjuuta ensimmäistä kertaa 2000-luvun alussa. Nykyisin Hietamaki työskentelee Radio Suomen juontajana.
Hän kertoo, ettei uskonut yhtyeen menestyvän valtakunnallisesti. Hietamäki arveli, etteivät muut ymmärrä eteläpohjalaismentaliteettia ja kapea-alaisuutta.
– Se alkuvaihe oli niin kovasti jussipaitaista. Sitten biisit kehittyivät, ja vaikka myöhemminkin eteläpohjalainen mentaliteetti tuli musiikissa esiin, bändille kehittyi kuulijakuntaa, hän muistelee.
Huolimatta eteläpohjalaisuudesta, tai juuri sen ansiosta, yhtye löi läpi. Hietamäki sanoo, että aika taisi olla oikea sen tyyppiselle jutulle.
– Lopulta biisit olivat kertakaikkisen hyviä, joten se oli sillä selvä, Hietamäki toteaa.
Uutta kohti
Lauri Tähkän viimeiset esiintymiset nähdään kesäkuussa Tampereella ja syyskuussa Helsingissä. Hänet nähdään myös useilla festareilla kesällä. Elonkerjuulla ei ole sovittuja keikkoja tällä hetkellä.
Viime vuonna Jarkko Suo joutui Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa vastaamaan syytteeseen pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Taustalla olivat tapahtumat hämeenlinnalaisessa hotellihuoneessa lokakuussa 2022.
Suo kiisti syyllistyneensä rikokseen, ja käräjäoikeus hylkäsi häntä vastaan nostetun syytteen äänestyspäätöksellä. Tuomiosta on valitettu Turun hovioikeuteen.