Ammattikorkeakoulututkinnon arvostus kasvaa työnantajien keskuudessa hitaasti.
Asia näkyy Suomen ammattikorkeakoulujen tekemissä seurantakyselyissä, joissa kysytään valmistuneilta heidän tyytyväisyyttään tutkintoon viisi vuotta valmistumisen jälkeen.
Viisi vuotta sitten noin 16 prosenttia vastaajista koki olevansa täysin samaa mieltä siitä, että työnantajat arvostavat AMK-tutkintoa. Vuoden 2023 kyselyssä vastaava prosenttiluku oli noin 20.
Myös rehtorineuvosto Arene ja opiskelijaliitto Samok ovat huomanneet työelämän arvostuksen nousevan hiljalleen.
Vaikka työelämä arvostaakin ammattikorkeakoulututkintoa, voi se joillekin työnantajille olla vieras. Työnantaja ei välttämättä ymmärrä, millainen osaaminen AMK-taustaisella työnhakijalla on.
Yle uutisoi aikaisemmin siitä, kuinka ammattikorkeakouluopiskelijat saattavat kokea alemmuudentunnetta johtuen kouluaikana kohtaamastaan vähättelystä.
Väärinkäsityksiä ja hyvää mainetta
Tradenomiliiton koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi kertoo, että tradenomeja on työllistetty tehtäviin, jotka eivät vastanneet tutkintoa.
– Aluksi työnantajat eivät ymmärtäneet, että tutkinnosta valmistuu asiantuntijoita, ei esimerkiksi myyjiä.
Vaikka tradenomitutkinto on ollut olemassa lähes 30 vuoden ajan, sattuu väärinkäsityksiä yhä, vaikkakin harvemmin. Joskus työnantaja ei ymmärrä, mikä ammattikorkeakoulun rooli on yhteiskunnassa tai luulee, että tradenomi tarkoittaa samaa asiaa kuin merkonomi.
Meriniemen mukaan eniten väärinkäsityksiä sattuu nykyään ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) yhteydessä. YAMK-tutkinto on ollut olemassa jo 20 vuoden ajan.
– Työelämä on vieraantunut YAMK-tutkinnosta, eikä se ole saanut kokonaisvaltaisesti kiinni siitä, kuinka hyvin ylempi AMK-tutkinto vastaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteeseen.
Tradenomitutkinnon maine kehittyy Meriniemen mukaan jatkuvasti parempaan suuntaan ja yhä useampi tradenomi työllistyy osaamiseensa vastaavaan tehtävään. Tilanne vaikuttaa hänen mielestään todella hyvältä.
Työllistyminen lähes heti
Harto Kuukka meni vuonna 2017 opiskelemaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun peli-insinööriksi. Hän valmistui ja työllistyi alalle lähes heti paperit saatuaan. Kuukka koki saaneensa laadukasta opetusta, joka tuki hyvin työelämää.
Kuukalla oli mielestään hyvä opiskeluilmapiiri koko opintojensa ajan. Hän kokee, että työnantajat myös arvostavat hänen ammattikorkeakoulu- eli AMK-tutkintoaan.
– Työelämässä ei ole tullut sellaista oloa, että en tiedä yhtään, miten joku asia tehdään. Tietenkin aina on opeteltavaa, Kuukka kertoo.
Kuukka kokee, että hänen tutkintonsa on työelämässä yhtä arvokas kuin vastaava yliopistotutkinto.
Kuukan kokemus ei ole tavaton. Useat AMK-tutkinnon käyneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa.
Harto Kuukka on suorittanut ennen ammattikorkeakoulua sähköautomaatioasentajan tutkinnon ammattikoulussa. Hän jäi Kotkaan asumaan ammattikorkeakoulusta valmistumisensa jälkeen.
AMK-tutkintorakenne tuttu
Suomalainen it-yritys Reaktor palkkaa töihin hyvin erilaisilla koulutustaustoilla olevia ihmisiä.
Yhtiön teknologiajohtaja Mikael Kopteff on havainnut työnhakijoissa erikoisen piirteen. Joskus hakijoina on nimittäin ollut henkilöitä, jotka itse vähättelevät ammattikorkeakoulututkintoaan.
– Olen itse käynyt ammattikorkeakoulun ja yliopiston. Omiin mielikuviini varmasti vaikuttaa se, että tiedän molempien tutkintojen rakenteen, Kopteff kertoo.
Lappeenrannassa sijaitsevan Metsä Groupin Joutsenon tehtaan johtaja Olli Kokin mukaan Metsä Group ei aseta hakijoita eriarvoiseen asemaan koulutuksen perusteella. Koulutus on kuitenkin yksi rekrytoinnin kriteereistä.
– Tunnemme hyvin AMK-tutkinnot ja tunnistamme ne kuin yliopistotutkinnot.
Kokilan mielestä on tärkeää, että alueen asiantuntijatehtävissä on sekä AMK- että yliopistotutkinnon suorittaneita myös samantasoisissa tehtävissä.
Maisteri selkeämpi nimike
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kertoo, että työnantajien arvioiden mukaan YAMK-tutkinnon tuottama osaaminen esimerkiksi tradenomialan osalta on lähes samalla tasolla maisterin tutkinnon kanssa. Sitä ei kuitenkaan osata arvottaa samanarvoiseksi kuin maisterin tutkinto.
Tilannetta voisi Mielityisen ja Tuomas Meriniemen mukaan auttaa YAMK-tutkinnon nimikkeen muutos maisteriksi. Työnantajien puoleltakin on tullut signaalia siihen suuntaan, että maisterinimike kuvaisi paremmin YAMK:sta valmistuneen opiskelijan osaamista.