Europarlamenttiin ehdolla olevat kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla ja tämän kauden jälkeen europarlamentista eduskuntaan palaava sdp:n Miapetra Kumpula-Natri eivät ole samaa mieltä kovinkaan monesta digitaaliseen sääntelyyn liittyvästä asiasta.
Salla pitää Euroopan unionin digisääntelyä eurooppalaisten yritysten kampittamisena. Kumpula-Natri näkee samat toimet reilumman pelikentän luomisena.
Yhdestä asiasta Salla ja Kumpula-Natri ovat yhtä mieltä. Digitaalinen maailma vaatii globaalit säännöt.
– Eettisiä pelisääntöjä esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiselle haetaan ihan globaalisti, Kumpula-Natri sanoo.
YK:n yleiskokous hyväksyi viime kuussa yksimielisesti päätöslauselman tekoälyn turvallisesta ja vastuullisesta kehittämisestä. Samaa aihetta on pohdittu myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä eli OECD:ssä ja on tekoäly noussut toki esille myös G7-maiden kokouksissa. Periaatepäätöksiä ja eettisiä toimintaohjeita pidemmälle nämä yhteenliittymät eivät ole kuitenkaan päässeet.
Tällä hetkellä digitaalisen maailman sitova sääntely on jäänyt EU:n harteille.
– Mutta EU on oikein hyvä taso. Paljon parempi taso tätä säädellä kuin yksittäinen valtio, Kumpula-Natri toteaa.
Jotain on ollut pakko tehdä, sillä digitaalista ympäristöä ovat nousseet hallitsemaan muutamat teknologiayhtiöt. EU:n näkökulmasta digitaaliset markkinat eivät toimi, sillä niillä vallitsee amerikkalaisten yhtiöiden monopoli.
– Ehkä jos Yhdysvalloissa ja Euroopassa olisi osattu ajoissa katsoa, että kilpailu pelaa, niin meille ei olisi tullut vain monopolistisia todella suuria yrityksiä. Ja silloin ehkä vaurauskin jakautuisi tasaisemmin, Kumpula-Natri pohtii.
Kaikki on digitaalista
Euroopan unioni on viime vuosina yrittänyt korjata tilannetta luomalla sääntöjä muun muassa datan keräämiseen ja käyttämiseen. Lisäksi isoilta teknologiayhtiöiltä vaaditaan nyt läpinäkyvyyttä ja niiden palveluilta yhteensopivuutta.
Aiemmin Euroopan komissiossa neuvonantajana sekä somejätti Metalla EU-asioista vastaavana johtajana työskennellyt Salla suhtautuu kriittisesti EU:n aikaansaannoksiin. Hän katsoo, että digitaalisen sääntelyn pitäisi tulla vähintään OECD:n tasolta. Mieluiten sääntelyssä olisi vahva rooli Yhdysvalloilla, missä sijaitsevat teknologiajättien kotimarkkinat.
– Kaikki yritykset ovat lähtökohtaisesti tänä päivänä jollain tavalla digitaalisia. Ja sen takia meidän pitää miettiä sitä tuloksen jakautumista ja niiden hedelmien jakautumista globaalilla tasolla yhä enemmän. Meidän pitäisi pystyä tuomaan sääntelyä yksi taso ylemmäs, Salla sanoo.
EU-tasolle jäävä sääntely aiheuttaa Sallan mukaan vain haittaa eurooppalaisille yrityksille. Hän katsoo, että paikoin varsin yksityiskohtainen sääntely ei luo ympäristöä, jossa syntyy varteenotettavia kilpailijoita Amerikan vapaiden markkinoiden tai Kiinan tiukan valtionohjauksen aikaansaamille jättiläisille.
– EU:n paras vientituote ei voi olla sääntely, koska tämä on globaalia kilpailua, hän toteaa.
Täysin huonoa ei kaikki EU:n sääntely Sallankaan mielestä ole. Hyvästä lainsäädännöstä hän nostaa esille viime helmikuussa kokonaisuudessaan voimaan tulleen digipalvelusäädöksen eli DSA:n (digital service act), joka muun muassa antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa suosittelualgoritmien toimintaan.
– Mielestäni tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että voidaan myös tehdä hyvää lainsäädäntöä. Voidaan edistää sitä, että ihmiset ymmärtävät, miten digitaalinen maailma toimii, Salla toteaa.
Seuraavalla videolla tehdään selkoa EU:n digipalvelusäädöksestä. Säädös velvoittaa internet-yhtiöt avaamaan palveluidensa toimintaa ja antamaan käyttäjille mahdollisuuksia päättää laajemmin oman datansa käytöstä.
Teknologiajätit ovat myös kasvun vetureita
Globaalin digisääntelyn puolesta on puhunut myös arvostettu emeritaprofessori Carlota Perez. Ylen haastattelussa Perez painottaa, että globaalisti toimivien teknologiajättien suitsimiseen tarvitaan ylikansallisia toimijoita tai vähintään erittäin laajoja monikansallisia sopimuksia.
Pitkään jatkunut säännöistä vapaa aikakausi mahdollisti teknologiayhtiöiden kasvun jättiläisiksi. Ne ostivat kilpailijoitaan pois markkinoilta. Ne hyödynsivät keräämäänsä dataa ilman rajoituksia. Ne nousivat vaikutusvallassa valtioiden rinnalle.
Pirstaloitunut sääntely on antanut suuryrityksille, myös teknologian ulkopuolella, mahdollisuuden asettaa valtioita toisiaan vastaan, kun ne kilpailevat talouskasvusta. Ne tietävät merkityksensä talouden kasvattajina.
– Isot yritykset tekevät aivan valtavia teknologisia mullistuksia, joilla tiede pääsee eteenpäin. Kyllä tässä tehdään sekä yhteistyötä että sääntöjä siihen, miten maailma makaa teknologian aikakaudella, Miapetra Kumpula-Natri sanoo.
Hän painottaa, että demokraattiset yhteiskunnat eivät voi olla pelkästään datapisteitä teknologiajättien taulukoissa.
Tietosuojalainsäädäntö leviää Euroopasta
EU on luottanut sääntelyssään niin kutsuttuun Brysselin efektiin. Columbian yliopiston suomalaisprofessori Anu Bradfordin lanseeraama termi viittaa EU-sääntelyn leviämiseen myös Euroopan ulkopuolelle, kun yritykset omaksuvat EU:n säännöt globaalisti.
Osittain tämä on toteutunut myös digitaalisessa sääntelyssä. Viimeisin esimerkki tästä nähtiin huhtikuun alussa, kun Yhdysvaltain kongressi esitteli yllättäen oman esityksensä datalainsäädännöstä. Tähän asti Yhdysvalloissa ei ole ollut EU:n tietosuojalainsäädännön eli GDPR:n kaltaista lakia, joka rajoittaisi ihmisten tietojen keräämistä tai käyttämistä.
Henkilödata ja yksityisyydensuoja ovat Aura Sallan mielestä kaksi asiaa, joihin EU:n kaltaisten toimijoiden on hyvä keskittyä, kattoteemoina.
– Mutta se, että mennään yksityiskohtiin siinä vanhassa teknologiassa, niin se ei edesauta meidän omaa kilpailukykyä eikä meidän omien yritystemme asemaa, Salla sanoo.
Hän huomauttaa, että liian yksityiskohtainen sääntely uhkaa vanheta nopeasti, sillä digitaaliset palvelut muuttavat jatkuvasti muotoaan.
– Sen takia meidän lainsäätäjien iso vaikutus on se, että meidän pitää enemmän pyrkiä niihin isoihin linjoihin. Siihen, että me annamme ihmisille valmiuksia toimia niillä uusillakin alustoilla, kuin miettiä sitä vanhaa sääntelyä. Olkoonkin, että sekin on tärkeää.