Kaj Chydeniuksen merkitys Suomelle on valtaisa, muistelee lauantaina edesmenneen säveltäjän pitkäaikainen ystävä ja työtoveri, näyttelijä-laulaja Kristiina Halkola.
– Kaikki laulut, joita hän sävelsi, ovat niin ihania. Niistä tulee onnelliseksi ja hyvä olo.
Chydenius toi Halkolan mukaan erityisesti runoutta kaikkien laulettavaksi.
– Marja-Leena Mikkolan runoja, Arvo Turtiaisen runoja, Pentti Saaritsan runoja, Aale Tynnin, Eino Leinon, Aleksis Kiven runoja – lukemattomia määriä kauniita runoja, jotka laulamalla soivat päässä.
Halkolan mukaan Chydenius sai runot elämään kaksinkertaisina musiikin voimalla. Tunne runoissa vahvistui.
– Hän itsekin aina sanoi, että hän sai tekstin soimaan päässä.
Halkola arvostaa Chydeniuksen tuotantoa niin paljon, että hänen mukaansa Suomen kansallislauluksi pitäisi valita Kaj Chydeniuksen säveltämä Aleksis Kiven Maamme-runo, joka alkaa sanoin ”On pohjoisessa kaunis maa tuo metsän kohdussa”.
– Kaj oli sitä mieltä, että jokainen ihminen osaa laulaa ja kaikkien pitää laulaa. Minäkin sain laulaa. Se on oikein ja se on tärkeää.
Halkola muistelee myös Chydeniuksen merkitystä koko 1960-luvun sukupolvelle.
– Kyllä hänellä oli aikamoinen vaikutus meidän ajan nuorisoon. Lapualaisoopperalla nostettiin esiin asia (Lapuan liike), josta ei oltu ennen puhuttu. Lapualaisooppera oli räjäytys ajattelussa siitä, miten katsomme historiaa.
Halkola sanoo, että hänelle henkilökohtaisesti yksi tärkein Chydeniuksen laulu on Käpy selän alla - elokuvasta tuttu Laulu rakastamisen vaikeudesta.
– Hän valitsi, että minä laulan sen. Se laulu on merkinnyt minun elämässäni suunnattomasti asioita.
Halkola kertoo, että hänen eteisessään seisoo Kaj Chydeniuksen vanha flyygeli, jolla Chydenius sävelsi suuret määrät lauluja.
– Iso menetys ja sydämeen sattuu, mutta mehän olemme kaikki vanhoja, Halkola sanoo.
Pekka Milonoff sanoo, että Chydenius innosti
KOM-teatteri oli Kaj Chydeniukselle kuin kotipesä. KOM-teatterin entinen johtaja, näyttelijä ja ohjaaja Pekka Milonoff sanoo, että Chydenius kehitti erityisesti Suomen musiikkiteatteria.
– Musiikkia käytettiin vielä 1970-luvulla kovin yksipuolisesti teatterissa. Chydenius toi omalla musiikillaan monipuolista ajattelua kentälle.
Chydenius toimi KOM-teatterissa säveltäjänä, muusikkona ja hallituksen puheenjohtajana.
– Hän koulutti uusia musiikintekijöitä uuteen musiikkiteatteriajatteluun. Hän kannusti ja treenautti uusia näyttelijöitä ja uskoi siihen, että jokainen näyttelijä pystyi laulamaan, Milonoff sanoo.
Milonoff muistuttaa, että teatterissa oli ennen käsitys, että näyttelijät eivät osaa laulaa.
– Mutta Kaj Chydenius sanoi kovalla äänellä, kuten hänellä oli tapana ”Kyllä jokainen oppii laulamaan”. Tällä asenteella hän harjoitutti meitä ja saimme käytettyä musiikkia ihan uudella tavalla.
Milonoff kertoo, että Chydeniuksen opeilla myös heistä, joihin ei aiemmin uskottu tuli solistilaulajia.
– Muun muassa Sulevi Peltola, joka ei ollut saanut teatterikoulussa musiikkiopetusta. Peltola levytti soolobiisin Kajn kannustamana.
Milonoff sanoo, että Chydeniuksen musiikki on ainutlaatuista.
Milonoffin mukaan Chydenius teki yli 3 000 biisiä elämänsä aikana. Lisäksi Chydeniuksella oli laaja kontaktikenttä maailmalle.
– Hän järjesti meille Latinalaiseen Amerikkaan kiertueen.Kävimme 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa Meksikossa, Kuubassa ja Chilessä.
Chydenius teki Milonoffin mukaan biisin päivässä.
– Hän aina sanoi, että biisi päivässä pitää syntyä. Hän teki poikkeuksellista duunia siinä, että hän nimenomaan teki tietyille laulajille tuotantoa heidän äänialalleen. Hän oli ennenkaikkea innostava harjotuttaja. Monet hänen biiseistä jää klassikoiksi.
Milonoffin mukaan Chydenius oli suuri suomalainen.
– Hänen tuotannostaan löytyy kymmeniä tai satoja biisejä, jotka on vaikuttaneet suomalaisten elämään. Hän on klassikko.
Yle uusii sunnuntaina 28.4. Itse asiassa kuultuna -ohjelman (TV1), jossa vieraana on Kaj Chydenius. KOM-teatterin 50-vuotisjuhlakonsertti uusitaan puolestaan vappupäivänä 1.5. (TV1).