Täyteainehoitoja tehdään Suomessa jopa 16-vuotiaille. Huuliin ja kasvoihin laitettavien täyteaineiden riskeistä ei kuitenkaan välttämättä kerrota asiakkaille mitään.
Asia kävi ilmi MOT:n tekemästä testistä, jossa alaikäisinä esittäytyneet Netta ja Meeri kiersivät helsinkiläisiä kauneushoitoloita. Halusimme selvittää, mitä kauneushoitolat vastaavat nuorille, jotka kysyvät täyteainehoidoista.
Valitsimme hius-, kauneus- ja hyvinvointipalvelujen varauspalvelu Timmasta seitsemän helsinkiläistä kauneushoitolaa, joista Netta ja Meeri kysyivät täytettä huuliinsa. Kolme hoitolaa niistä olikin kiinni.
Netalla ja Meerillä oli käynneillä piilokamera ja mikrofoni. Poikkeuksellista tiedonhankintakeinoa käytettiin, koska halusimme selvittää, mitä kauneushoitolat sanovat nuorille, jotka kysyvät täyteainehoidoista. Testin jälkeen hoitolat kertoivat, että niiden mielestä hoidot pitäisi rajata täysi-ikäisille.
Netta ja Meeri esiintyvät jutussa vain etunimillään oman turvallisuutensa vuoksi. He ovat todellisuudessa täysi-ikäisiä.
Katso videolta, mitä saimme selville. Kerromme selvityksestä lisää MOT-dokumentissa Pistoshoito pilasi kasvot.
Kuka tahansa saa pistää kenelle tahansa
Täyteaineita saa Suomessa pistää ihon alle kuka tahansa, koska Suomen laki ei säätele niiden käyttöä.
Tämä johtuu siitä, että yleisimmin täyteaineena käytetyt hyaluronihappovalmisteet on määritelty lääkinnällisiksi laitteiksi eikä lääkkeiksi. Koska täyteaine ei ole lääke, sen käyttöä ei säännellä. Vertailun vuoksi: Ryppyjen silotuksessa käytetty botuliini on lääke, ja sitä saa pistää vain lääkäri tai lääkärin valvonnassa sairaanhoitaja.
Suomessa laki ei myöskään kiellä täyteainehoitojen antamista alaikäisille, mutta osa alan ammattilaisista ei anna pistoshoitoja alle 18-vuotiaille.
Joillakin tuotteilla on omia ikärajasuosituksiaan. Esimerkiksi Juvéderm-täyteaine on tarkoitettu yli 21-vuotiaille ja Revolax yli 18-vuotiaille. Siitä huolimatta kaksi Netan ja Meerin vierailemaa hoitolaa olisi antanut alaikäisille Revolax-huulitäytteet.
Riskinä jopa kuolio
Monet terveydenhuollon ammattilaiset odottavat pistoshoitojen säätämistä lailla. Esimerkiksi Suomen plastiikkakirurgiyhdistys toivoo, että vain terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, hammaslääkärit ja sairaanhoitajat, saisivat antaa esteettisiä pistoshoitoja.
Täyteainehoidoissakin on riskejä, vaikka kaikki hoitoja tekevät eivät puhu niistä asiakkailleen.
Jos täyteaine joutuu vahingossa verenkiertoon, se voi aiheuttaa akuutin näönmenetyksen, aivoverenkiertohäiriön tai jonkin kudoksen kuolion. Hyaluronihapon voi liuottaa hyaluronidaasipistoksella, mutta se on vain lääkärin käyttöön tarkoitettu erityislupavalmiste.
Aine voi myös aiheuttaa verenpurkaumia, arpeutumista, kutinaa, ihon värin tai tuntoaistin pysyviä muutoksia ja herpesrakkuloita. Myös bakteeritulehdus on mahdollinen.
– Kaikkiin hoitoihin, jossa mennään ihon alle, liittyy riskejä. Riittävä koulutus takaa, että riskit minimoidaan ja mahdolliset komplikaatiot pystytään hoitamaan nopeasti ammattitaidolla, Suomen plastiikkakirurgien yhdistyksen puheenjohtaja Tuija Ylä-Kotola perusteli Ylelle syyskuussa.
Suomen kosmetologien yhdistyksen kanta taas on se, että täyteainehoitoja tekevällä on vähintään oltava takana perusteellinen koulutus.
Timma paljastaa puutteita
MOT kävi läpi kaikki varauspalvelu Timmaan listatut yritykset, joille oli hakuhetkellä vapaita aikoja täyteainehoitoihin tai injektiohoitoihin Suomessa.
Löysimme lähes 200:n hoitoja tekevän henkilön nimet. Yli puolelle heistä ei löytynyt sairaanhoitajan, hammaslääkärin tai lääkärin koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Julkiterhikistä. Tällainen koulutustausta vaaditaan pistoshoidon tekijöiltä esimerkiksi Ruotsissa ja asiantuntijat ovat kannattaneet samaa rajausta myös Suomeen.
Huomasimme myös, että hoidon varaaja ei aina saa palvelusta selville, millainen koulutus hoidon tekijällä on ja mitä tuotetta hän hoidoissaan käyttää.
Kerroimme havainnoistamme Timmalle. Timman toimitusjohtaja Lari Mykrästä on erikoista, että täyteainehoitoja ei säännellä Suomessa. Hän on sitä mieltä, että sekä alan yrittäjät että kuluttajat hyötyisivät selkeästä sääntelystä.
Ruotsissa on 18 vuoden ikäraja
Suomi on lainsäädännössään jälkijunassa muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2021 voimaan tulleen lain mukaan täyteainehoitoja tekevän tulee olla sairaanhoitaja, lääkäri tai hammaslääkäri. Islannissa on tulossa samankaltainen laki voimaan näillä hetkillä. Norjassa riittää, että pistäjä on terveydenhuollon ammattilainen.
Pistoshoidoilla on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa 18 vuoden ikäraja. Ikärajan rikkomisesta ja riittämättömästä erikoisosaamisesta voidaan Ruotsissa rangaista sakoilla tai korkeintaan puolen vuoden vankeusrangaistuksella.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa, että se aikoo selvittää ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvää lainsäädäntötarvetta potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Lakiuudistus on ollut aiempienkin hallitusten tavoitteena, kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mukaansa uudistus on jäänyt tekemättä, koska aika on mennyt muiden tärkeiden lakien säätämiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistus on parhaillaan esivalmistelussa, eikä sen sisällöstä ole vielä tietoa. Jos aikataulu pitää, laki tulisi voimaan vuonna 2026.
Cantell-Forsbom arvelee, että lainsäädäntö tulee olemaan perusperiaatteiltaan hyvin samanlainen kuin nykyinen. Yksittäistä toimenpidettä ei voi kirjata lakiin.
– Laki kirjoitetaan aika yleisellä tasolla. Tarvittaessa lakia voidaan tarkentaa ja rajata asetuksella, mutta en osaa ottaa kantaa tässä vaiheessa, miten asetuksenantoprosessi menisi.
Kerromme selvityksestä lisää MOT-dokumentissa Pistoshoito pilasi kasvot.