Viisitoista minuuttia lounastaukoa. Se on normaali käytäntö useammassa Suomen koulussa tänä päivänä. Näin ainakin Helsingissä.
Puistopolun peruskoulussa Helsingissä ruokailut ovat lyhentyneet 15 minuuttiin viimeisen kahden vuoden aikana. Normaalisti aikaa on ollut vähintään 20 minuuttia.
Osa lapsista on huomannut eron. Syödä ehtii, mutta keskustelua pitää hillitä.
– Kyllä nytkin ehtii jutella, mutta ei niin hyvin kuin silloin, kun meillä oli enemmän aikaa, kolmosluokkalainen Isla Lainiola Puistopolun peruskoulusta sanoo.
Luokkakaveri Evert Laukkarinen on samoilla linjoilla.
– Ei me kauheasti keskustella, kun me vain keskitymme syömiseen.
Puistopolun koulun tilanne helpottaa syksyllä
Puistopolun peruskoulun ruokailun lyhentyminen 15 minuuttiin johtuu siitä, että lähellä sijaitsevassa Vuoniityn peruskoulussa on remontti. Vuoniityn oppilaat ruokailevat remontin takia Puistopolun koulussa.
Kun oppilaita on yli 100 enemmän ja ruokailun pitää kaikilla tapahtua tietyn ajan puitteissa, ruokailuaikaa on ollut pakko tiivistää, kertoo Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavainen.
Tossavaisen mukaan tilanne palautuu ennalleen vähintään 20 minuuttiin syksyllä, kun remontissa oleva Vuoniityn peruskoulu saa väistötiloihinsa myös oman ruokalan.
Opetushallitus huomauttanut kuntia
Viidentoista minuutin ruokatauko on kuitenkin arkea myös muille koululaisille Helsingissä.
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo sanoo, ettei tarkkoja lukuja tiedetä, eikä kaupunki ohjeista koulujaan mitenkään ruokailusta. Kuitenkin heidän tiedossaan on ainakin muutama koulu, joissa on 15 minuutin ruokailut.
– Näissä on yleensä erityistilanne tai se, että kyseessä on niin sanottu vanha koulu, jossa ruokailutilat ovat vain todella pienet, eikä peruskorjausta ole vielä tehty.
Lisäksi tiedossa on, että osassa kouluja, kuten Puistopolun koulussa, ruokailuun käytetään normaalisti 20 minuuttia. Näin on myös muun muassa Lauttasaaressa.
Opetushallituksen suositus on käyttää pelkkään syömiseen 30 minuuttia.
Ruokailun tulisi olla oppimistilanne siinä missä mikä tahansa muukin asia koulussa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta sanoo. Ruokailun aikana tulisi toteutua oppilaiden tapakasvatus ja terveystavoitteet. Lounaalla pitäisi syödä kolmasosa päivän ruoasta.
– On vaikea kuvitella, että tällaisissa olosuhteissa saavutettaisiin mitään hyvää. 15 minuutin ruokailuaika ei täytä edes terveystavoitteita, Manninen sanoo.
Mannisen mukaan aihe on todellinen huoli heille Opetushallituksessa. Tutkimuksissa on huomattu, että ruokailuajat ovat aikaistuneet. Opetushallitus on pyrkinyt huomauttamaan kuntia opetussuunnitelman avulla, että ruokailun tulisi olla oikea-aikainen ja kiireetön.
– Kouluruokailu on yhtä tärkeä osa koulupäivää kuin mikä tahansa muu koulupäivän osa. Ruokailun aikana voidaan harjoitella tietoisesti yhdessä olemista. Sen tavoite on, että oppilas oivaltaa aterioiden merkityksen yhteisöllisyydelle, Manninen sanoo.
Ruokala vie koulun neliöitä
Myös Helsingin opettajien ammattiyhdistykselle aihe on tuttu.
Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen HOAY:n puheenjohtajan Timo Saavalaisen mukaan kyse on koulujen ruokalan kapasiteetin mitoituksesta.
– Koulujen rakentamisessa on tendenssi, että ruokalat mitoitetaan huomattavan paljon entistä pienemmiksi, Saavalainen sanoo.
Saavalaisen mukaan tämä johtuu siitä, että koulurakentamisen halutaan olevan mahdollisimman tehokasta. Lisäksi ruokala on tila, jota on vaikea hyödyntää muutoin muussa koulutyössä.
– Ruokala on ongelmallinen tila, koska se syö koulun tarvitsemia neliöitä. Jos rakennamme ison ruokalan, se tarkoittaa, että pitää pienentää luokkia tai muuta.
Saavalaisen mukaan ruokalan koosta tingitään, jonka seurauksena koulussa on paljon ruokavuoroja ja ruokailussa tietty pakkotahtisuus.
Saavalaisen mukaan ideaali tilanne olisi, että koulun ruokalassa olisi paikat puolelle koulun oppilaista.
– Silloin toinen puolisko söisi 11 aikaan, ruokailu kestäisi puoli tuntia ja toinen porukka puolestaan söisi kello 12. Sitä on kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa koulussa, jos ruokala on pieni ja oppilaiden määrä on suuri suhteessa ruokalan kapasiteettiin, Saavalainen sanoo.
Ruokaloita ei enää säädellä
Opetushallituksen opetusneuvos Mannisen mukaan tutkimusta ruokaloiden koon pienentymisestä ei ole tehty. Koulujen koot ovat kuitenkin kasvaneet.
– Siinä yhteydessä on saattanut käydä niin, ettei ole otettu enää huomioon ruokaloiden kokoa suhteessa oppilasmäärään.
Manninen ei epäile ollenkaan, etteikö Helsingin opettajien kokemus asiasta olisi oikea.
– Olen todella surullinen tästä kehityksestä. Koulun arki lapsen näkökulmasta unohtuu.
1990-luvulla koulutoimen sääntelyä purettiin voimakkaasti, jolloin myös kouluruokailua koskevia säännöksiä vähennettiin, Manninen kertoo. Sitä ennen säädettiin selvästi, kuinka pitkään ja mihin aikaan ruokailun piti tapahtua. Nykyään on olemassa vain suositus. Kunnat saavat kuitenkin rakentaa koulunsa niin kuin haluavat.
– Meillä on luottamus kuntiin, että he ottaisivat ruokailun suositukset huomioon kouluja rakennettaessa, Manninen sanoo.
Ruokailu tukee parhaimmillaan oppimista
Ruokakulttuuria ja nuorten kouluruokailua tutkinut Helsingin yliopiston kotitaloustieteen dosentti Kristiina Janhonen sanoo, että kouluruokailua pitäisi miettiä jo silloin, kun kouluja rakennetaan.
– 15 minuuttia kuulostaa hirvittävän lyhyeltä ajalta. Siitä on laaja asiantuntijoiden mielipide, että se on liian lyhyt.
Janhosen väitöskirjan keskeisin havainto oli, että kouluruokailussa tärkeimmät asiat nuorille on ruoan maku ja kavereiden kanssa yhdessäolo.
– Jos ruokailun tiloja vain tiivistetään ja ruoka-aika on tiukka, silloin se vie etäämmälle niitä asioita, jotka nuorille tutkimusten mukaan ovat tärkeitä.
Janhosen mukaan kouluruokailu tukee parhaimmillaan sosiaalisuutta ja kulttuurista hyvinvointia.
– Jos ruokailulle ei raivata tarpeeksi tilaa, teemmekö karhunpalveluksen lasten oppimiselle. Voidaan kysyä palveleeko ruokailu enää virkistystehtävää, jos alleviivaamme vain tehokkuutta.