Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
ZAGREB
Opiskelija Martina Marinkovič, 26, asuu yhä äitinsä luona.
Hän ei ole Kroatiassa poikkeus, päinvastoin.
EU-maista kaikkein vanhimpina omilleen muutetaan Kroatiassa, viime vuonna keskimäärin 31,8-vuotiaana.
Suomessa tilanne on täysin toinen. Suomalaisnuoret muuttavat pois vanhempiensa luota EU-maista kaikkein nuorimpina, keskimäärin 21,4-vuotiaana.
Keskimäärin EU-maissa vanhempien luota lähdetään noin 26-vuotiaana.
Marinkovič ei ole muuttanut vielä omilleen, sillä Kroatiassa asuntojen vuokrat ovat erityisesti opiskelijalle korkeita.
– Jos muuttaisin pois, minun pitäisi luultavasti asua usean kämppiksen kanssa vanhassa asunnossa, jota ei ole lainkaan kalustettu, Marinkovič sanoo.
Kroatia on uusin EU-maa. Se liittyi unioniin vuonna 2013.
Kävimme Kroatiassa kysymässä nuorilta aikuisilta, mistä kaikesta maan myöhäinen muuttoikä johtuu.
Kysyimme myös asiantuntijoilta, mikä selittää suomalaisten aikaista pesästä lentämistä.
Ero lähtöiässä on yksi esimerkki siitä, kuinka erilaisia maita EU:ssa oikein on. Jutun lopusta löytyvällä koneella voit vertailla Suomea muihin EU-maihin kaikkiaan 14 kriteerillä.
Raha ratkaisee
Martina Marinkovičin mukaan pääsyy nuorten aikuisten vanhempien luona asumiselle on Kroatiassa juuri raha. Hän ei itse tunne juuri muita samanikäisiä, jotka olisivat jo muuttaneet omilleen.
Useimmat tuttavat ovat jättäneet lapsuudenkotinsa kolmekymppisinä.
– Jos vuokra on 400–500 euroa, siihen voi mennä puolet palkasta. Päälle tulevat vielä käyttökulut ja ruoka. Se on todella rankkaa, Marinkovič kuvaa.
Marinkovič asuu äitinsä kanssa kahdestaan. Asuntoon kuuluu makuuhuone sekä tupakeittiö, jossa äiti nukkuu.
Videolla Marinkovič kertoo ajatuksistaan tarkemmin:
Yksi hänen ystävistään on jo valmistunut, mutta kerää vielä rahaa itsenäistä elämää varten.
Marinkovičin tuttavapiirissä on tyypillistä muuttaa pois vanhempien luota, kun kumppani löytyy ja muutetaan yhteen. Silloin kuluja voidaan jakaa.
Suuri kulttuuriero
Yliopistotutkija Hanna Remes Helsingin yliopistosta huomauttaa, että perhekeskeinen kulttuuri on Suomea tyypillisempi itäisen ja eteläisen Euroopan maissa.
– Suomessa taas arvostetaan itsenäistymistä ja omillaan pärjäämistä, hän sanoo.
Myös opiskelu- ja työmahdollisuudet vaikuttavat. Suomalaisnuoret ovat melko hyvin kiinni opiskeluissa tai työelämässä, kun taas nuorisotyöttömyys on selvästi yleisempää eteläisemmän Euroopan maissa, Remes huomauttaa.
Suomessa myös opiskeluun ja asumiseen liittyvät yhteiskunnan tukijärjestelmät mahdollistavat itsenäisen asumisen. Asuntojakin on.
– Vaikka ei kävisi töissäkään, voi olla mahdollista silti asua yksin, Remes sanoo.
Kysyimme pääasiassa nuorilta aikuisilta Zagrebin kaduilla, missä iässä he itse muuttivat tai aikovat muuttaa omilleen. Katso video:
Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen lisää, että Suomessa lähdetään usein kotipaikkakunnalta opintojen tai töiden perässä muualle.
Myös asumisen ahtaudella saattaa hänen mukaansa olla vaikutuksensa muuttoikään.
Suomessa hallitus leikkaa muun muassa opiskelijoiden toimeentuloa. Pietiläisen ja Remeksen mukaan vasta myöhemmin selviää, myöhentääkö se nuorten muuttoa pois lapsuudenkodista.
Keskimääräinen muuttoikä on kuitenkin pysynyt Suomessa pitkään melko vakaana erilaisista yhteiskunnallisista päätöksistä huolimatta.
– Se on hieman aikaistunut vuosi vuodelta, mutta mitään dramaattista muutosta ei ole viime vuosina näkynyt, Remes sanoo.
”Naiset ovat Kroatiassa miehiä itsenäisempiä”
Kroatialaisen Martina Marinkovičin mukaan myös maan kulttuuri vaikuttaa kotona pysymiseen.
Naiset ovat hänen mielestään miehiä itsenäisempiä.
– Erityisesti miehet pysyvät äitinsä luona tai hänen lähellään, jotta voivat pistäytyä siellä vaikkapa lounaalla. Maaseudulla ja Dalmatiassa [maan eteläosissa] voi puolestaan nähdä vielä monia sukupolvia asumassa saman katon alla, hän kertoo.
Kroatiassa perhe on tärkeä, mutta pohjoisessa kuten Zagrebissa ei yhtä keskiössä kuin etelässä, Marinkovič sanoo.
– En kuitenkaan haluaisi asua todella kaukana perheestäni tai että välit eivät olisi todella läheiset.
Myös Tilastokeskuksen Pietiläinen huomauttaa, että kulttuuriset tekijät vaikuttavat asumisratkaisuihin: esimerkiksi avoliittoihin saatetaan suhtautua eri tavalla eri puolilla Eurooppaa.
Videolla zagrebilaiset kertovat, miksi moni muuttaa kotoa verrattain myöhäisessä iässä – yhdeksi syyksi paljastuu mukavuudenhalu:
Marinkovič aikeissa muuttaa lähitulevaisuudessa
Martina Marinkovičille äidin luona asuminen on yhä luontevaa, sillä he tulevat hyvin toimeen.
Marinkovič käy töissä maksaakseen henkilökohtaiset menonsa. Hän osallistuu myös ruokakuluihin – silloin kun se äidille sopii.
Muutto omaan kotiin on silti haaveissa. Marinkovič toivoo sen tapahtuvan sen jälkeen, kun hän on saanut ensin opintonsa tänä vuonna pakettiin.
Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole. Ensin on löydettävä töitä.
– Asunnon vuokraamisen suhteen tilanne ei ole kovin hyvä Zagrebissa juuri nyt. Jos en löydä mitään ja saan etätyön, ehkä muutan perheemme toiseen taloon Bracin saarelle. Asuin siellä myös koronapandemian aikana.
Suomen alhainen muuttoikä näyttäytyy Marinkovičille myönteisenä asiana.
– Mukavaa, että ollaan itsenäisiä jo nuorella iällä. Kuulostaa tavallaan siltä kuin Yhdysvalloissa, koska myös siellä muutetaan aikaisin pois. Meille se tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Juttua muokattu 8.6.2024 kello 13.24: Korjattu jutun alussa ensimmäisessä grafiikassa lähdekenttään tilaston vuodeksi 2023. Aiemmin siinä luki virheellisesti 2022.