Oulun rautatieaseman lähellä on kolme uutta korkeaa kerrostaloa, Asemantorni I, Asemantorni II ja Asemantorni III.
Missään näissä taloissa ei kuitenkaan ole lain vaatimaa väestönsuojaa, johon asukkaat ja vieraat voisivat mennä hätätilanteessa.
Näin on siitä huolimatta, että pelastuslaitoksen mukaan Rautatienkadun alue on erityinen riskikohde esimerkiksi kemikaalien kuljetuksen ja säilytyksen vuoksi.
Rakennuttaja YIT on kaupungin rakennuslautakunnan mukaan perustellut puutetta Oulun matkakeskuksen rakentamisen viivästymisellä. Rakennuttajan mukaan tarkoitus oli rakentaa väestönsuojat samalla, kun matkakeskustakin rakennettaisiin. Oulun matkakeskuksesta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta hanke on vieläkin täysin alkutekijöissään. YIT ei halunnut kommentoida tapausta Ylelle.
Oulun kaupungin rakennuslautakunta on määrännyt joulukuusta 2023 alkaen YIT:n maksamaan uhkasakkoa 100 000 euroa ja lisäksi 40 000 euroa jokaiselta 30 vuorokaudelta, kunnes väestönsuojat ovat valmiit. Kyse ei ole ollut vain uhkailusta, vaan helmikuussa lautakunta päätti todella periä siihenastisen summan. YIT on kuitenkin valittanut tapauksesta hallinto-oikeuteen.
Oulun kaupungin rakennusvalvonnan vs. johtaja Tapani Hoppu toteaa sähköpostitse, että aivan vastaavaa tapausta ei ole tullut ennen vastaan. Väestönsuojia on jäänyt rakentamatta, mutta asiat ovat hoituneet muistutuksilla.
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen kiittelee sitä, miten Oulussa on reagoitu väestönsuojan puuttumiseen.
Hän sanoo, että etenkin nykyisessä heikossa taloustilanteessa on riskinä, että rakennushankkeiden vaiheet muuttuvat ja peruuntuvat, jolloin suojia saattaa helposti jäädä rakentamatta.
– Kautta maan rakennusvalvontaviranomaisilla on syytä terästäytyä.
Asukkaat eivät ole valittaneet
Väestönsuojien puuttuminen on Tapani Hopun mukaan ongelma sekä periaatteen että asukkaiden turvallisuuden kannalta.
Asukkailta ei ole kuitenkaan tullut kaupungille yhteydenottoja väestönsuojien puuttumisesta. Myöskään Asematorni I:n hallituksen puheenjohtaja Janne Hietala ei ole kuullut asukkailta tai osakkailta yhteydenottoja, joissa olisi ilmaistu huoli puuttuvista väestönsuojista. Toisaalta hän huomauttaa, että suuri osa talojen asukkaista on vuokralaisia, taloissa on etenkin Airbnb-asuntoja.
Myös Jarkko Häyrinen on sitä mieltä, että rautatieaseman välitön läheisyys lisää paikan riskialttiutta. Sotatilanteessa rautatieaseman seutu on kriittistä ja mahdollisesti vihollista kiinnostavaa infrastruktuuria missä tahansa kaupungissa.
Väestönsuojia ei ole tarkoitettu suojautumiseen normaaliajan onnettomuustilanteissa, esimerkiksi yllättävissä kemikaalionnettomuuksissa, sillä väestönsuojan käyttöönotto kestää noin 72 tuntia. Kun väestönsuojia käytetään sodan aikana, ne on tarkoitettu kaikille lähellä oleville ihmisille.
Poikkeusoloissa väestöä saatettaisiin myös evakuoida, ja ihmiset saattaisivat lähteä omatoimisestikin muualle. Ne eivät siis ole ainoa keino suojata väestöä sotatilassa.
Yksittäisen asukkaan ei siis tarvitse olla erityisen huolissaan, mutta Häyrisen mukaan koko väestönsuojajärjestelmän toimimisen kannalta olisi tärkeää, että suojia ei laiminlyödä.
Oulussakin tilanne on etenemässä: Tapani Hoppu kertoo, että rakennuttaja on aloittanut lupahakemusprosessin. Hoppu ei arvioi, milloin lupa voitaisiin myöntää tai milloin suoja olisi valmis. YIT:stä kerrotaan, että yhtiö on sitoutunut toteuttamaan väestönsuojan Asematornille.
Asemantornien väestönsuojien puuttumisesta kertoi ensin Kaleva.
Juttua muokattu 8.5.2024 kello 7.32: Tarkennettu aiempaa tietoa YIT:n sitoutumisesta väestönsuojan rakentamiseen.
Juttua täydennetty 7.5.2024 kello 18.53 tiedolla, että YIT on sitoutunut rakentamaan väestönsuojan Asematornille.