Avoimet työpaikkailmoitukset kertovat, että lastensuojelun sosiaalityöntekijälle maksetaan Etelä-Savossa useita satoja euroja enemmän kuukaudessa kuin esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla.
Asian on pannut merkille myös Kaisa Kohvakka, joka on työskennellyt jälkihuollon sosiaalityöntekijänä Etelä-Savossa kahden vuoden ajan.
Jälkihuollon sosiaalityöntekijä vastaa siitä, että täysi-ikäistyneet lastensuojelun asiakkaat saavat riittävästi tukea arkeensa.
– Olen nähnyt jopa tuhannen euron eron kuukausipalkassa, mikä on aika huikea.
Korkea palkkataso on houkutellut Etelä-Savoon lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä maakunnan ulkopuolelta, muun muassa pääkaupunkiseudulta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot kertovat, että vielä kaksi vuotta sitten Etelä-Savossa oli avoinna viisi lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa, viime marraskuussa enää yksi.
Kohvakan vakituinen koti on Keski-Suomessa. Hänet houkutteli Etelä-Savoon mahdollisuus tehdä etätöitä ja räätälöidä työ mieleisekseen.
Kesäisin Kohvakka voi yöpyä Etelä-Savossa omalla kesämökillään. Tarvittaessa hän hyödyntää hyvinvointialueen tarjoamaa asuntoa, jossa voi majoittua edullisesti.
– Joillekin kollegoille se on ratkaiseva tekijä, että voi jäädä yöpymään Mikkeliin tai muualle Etelä-Savoon, Kohvakka sanoo.
Työntekijäpula on pahin Pohjanmaalla
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on pulaa kaikilla hyvinvointialueilla. Pahin tilanne on Pohjanmaalla, jossa on tällä hetkellä täyttämättä kuusi virkaa 31:stä.
Sosiaalijohtaja Carina Nålsin mukaan yksi haaste on se, että työntekijöiden on osattava puhua riittävän hyvin sekä suomea että ruotsia.
– Viime aikoina on saatu rekrytoitua muutama sosiaalityöntekijä, mutta hakijoita ei vain ole.
Nåls seuraa aktiivisesti sosiaalityöntekijöiden palkkatasoa eri hyvinvointialueilla. Hänen mukaansa Pohjanmaalla palkat ovat maan keskitasoa.
Työntekijäpulasta seuraa se, että Pohjanmaalla lastensuojelun työntekijöillä on keskimäärin 48 asiakasta. Lain mukaan heitä saisi olla vain 30.
Pystyvätkö he hoitamaan näin monen lapsen asioita yhtä aikaa?
– Ei varmasti yhtä hyvin, kuin jos heillä olisi 30 asiakasta. Se on totuus, Nåls sanoo.
THL:n tekemän kyselyn mukaan muut hyvinvointialueet jättävät lastensuojelun asiakkaat jonoon odottamaan omaa sosiaalityöntekijää tai nimeävät vastuuhenkilöksi johtavan sosiaalityöntekijän.
Kun THL kartoittaa sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ei lasketa mukaan tilastoihin. He ovat esihenkilöitä.
Joka neljättä virkaa hoitaa epäpätevä sijainen
Pohjanmaa on Suomen ainut hyvinvointialue, joka ei palkkaa lastensuojeluun epäpäteviä sosiaalityöntekijän sijaisia.
Sosiaalijohtaja Carina Nåls perustelee linjausta sillä, että lastensuojelu on erityispalvelu ja kaikkein vaativinta sosiaalityötä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on käyty yt-neuvottelut, joiden seurauksena päteviä sosiaalityöntekijöitä siirretään muista tehtävistä lastensuojeluun. Epäpäteviä sijaisia voidaan palkata esimerkiksi perhesosiaalityöhön tai ikääntyneiden palveluihin.
Tällöinkin heidän tehtävänkuvaansa on muokattu, eikä palkka ole sama kuin kokeneilla ammattilaisilla.
Epäpätevät sijaiset hoitavat valtakunnallisesti neljäsosaa lastensuojelun vakansseista. Viime kesänä lupa- ja valvontavirasto Valvira päätti, että sijaiseksi saa palkata vain sosiaalityön pääaineopiskelijan, joka on suorittanut aineopinnot ja harjoittelun.
Työntekijäpulan vuoksi osa hyvinvointialueista noudattaa edelleen Valviran aiempaa laintulkintaa, jonka mukaan sijaiseksi voi palkata myös avoimessa yliopistossa opiskelevan.
Etelä-Savon hyvinvointialue palkkaa sijaisiksi vain pääaineopiskelijoita.
Hyvinvointialue tukee sosiaalityöntekijöiden opintoja aktiivisesti. He saavat joka kuukausi kaksi päivää palkallista opintovapaata, ja palkallinen graduvapaa kestää 20 päivää.
– Haluamme pitää kiinni kaikista ammattilaisista. Opintoja tukemalla saamme heistä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä, sanoo sosiaali- ja integraatiojohtaja Marika Huupponen.
Hallitus aikoo väljentää kelpoisuusehtoja
Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti, että vuoden 2025 alusta lähtien sosiaalityöntekijän sijaisena voivat toimia myös ne, jotka opiskelevat alaa sivuaineena tai avoimessa yliopistossa.
Asiantuntijat ovat tyrmänneet suunnitelman.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimusten muuttamisen kokonaisuusvaikutukset saattavat olla laajoja, eikä taloussuunnitelma ole oikea paikka asiasta päättämiselle.
THL:n lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Kaisa Kohvakka valmistui sosiaalityöntekijäksi vuonna 2008.
Hänen mielestään pitkä kokemus ei voi korvata koulutusta, koska lastensuojelussa puututaan niin merkittävällä tavalla lasten ja perheiden itsemääräämisoikeuteen.
– Lakia täytyy osata soveltaa laaja-alaisesti. Opinnoissa on tärkeää, että kriittinen ajattelu kehittyy ja oppii argumentoimaan päätöksiä.
Voit keskustella aiheesta 15.6.2024 klo 23 saakka.