Antropologi Tim Ingold vietti 1970-luvun alkupuolella pitkiä aikoja Sevettijärvellä kolttasaamelaisten parissa tehdessään etnografista kenttätyötä, joka muodosti perustan hänen väitöstutkimukselleen.
Maanantaina Ingold luovutti tuolloin keräämänsä muistiinpanot kolttasaamelaisille. Alallaan maailmanmaineeseen noussut Ingold käsittelee 1970-luvulla tekemässään väitöskirjassaan The Skolt Lapps Today (1976) kolttasaamelaisten yhteisöllistä organisoitumista uudella kotiseudulla toisen maailmansodan jälkeen.
Sosiologian professori Jarno Valkonen Lapin yliopistosta pitää Tim Ingoldin lahjoitusta merkittävänä monessakin mielessä.
– Se on tärkeää etenkin symbolisena eleenä, että maailmankuulu antropologi palauttaa tutkimusaineistoa niille ihmisille ja niihin yhteisöihin takaisin, kenen parissa hän on tutkimusta tehnyt, Valkonen sanoo.
Tim Ingold on skotti ja skotlantilaisen Aberdeenin yliopiston sosiaaliantropologian emeritusprofessori sekä British Academyn ja Royal Society of Edinburgh jäsen.
Pohjoinen kiinnosti tutkijaa
Ingold muistelee, kuinka ihmiset osoittivat hänelle valtavaa ystävällisyyttä, kun huomasivat, ettei tämä ollut mikään korkea-arvoinen tutkija, joka oli tullut poimimaan heistä tietoja ja jalostamaan niitä tieteellisiksi julkaisuiksi. Hän oli ihan tavallinen nuori mies, hieman utelias tosin.
Nuori Tim Ingold oli aina halunnut mennä pohjoiseen. Ennen yliopisto-opiskeluaan 17-kesäisenä hän matkusti Suomen halki. Määränpää oli Pohjois-Norjan rannikolla sijainnut maatila, jonne Ingold oli menossa töihin. Tällä reissulla hän kävi myös Sevettijärvellä, jonne pääsi postibussina toimineelle lumikiitäjällä.
– Muistan väkijoukon, joka kerääntyi ympärilleni saapuessani. Olin kovin hämmentynyt, koska silloin en puhunut sanaakaan suomea, saati saamea. Turistit olivat harvinainen näky siihen aikaan.
Kun Tim Ingold valmistui sosiaaliantropologian opinnoista vuonna 1970, hänen piti päättää, missä tekee kenttätyötä tohtorin tutkintoa varten. Silloin oli itsestään selvää, että hän palaisi Sevettiin.
– Olin siellä toukokuusta 1971 syyskuuhun 1972. Joka ilta kirjoitin ylös kaiken, mitä olin päivän aikana tehnyt, tapaamani ihmiset, käymäni keskustelut ja minulle kerrotut asiat sekä mistä olin oppinut niitä asioita, joita olin itse havainnut.
Tim Ingold piti eniten talvesta, joka kokosi ihmiset yhteen parafiinilampun ympärillä. Se oli Ingoldista uskomattoman kaunista, varsinkin täydenkuun aikaan.
Arki korostuu muistiinpanoissa
Tim Ingoldin käymät keskustelut ja havainnot koskivat kaikkea mahdollista. Jotkut teemat nousivat esiin yhä uudelleen, kuten esimerkiksi ongelmat arjessa. Joinakin päivinä teemoina olivat poronhoito, asuminen, sukulaisuus ja naapuruus, toisina päivinä se, kuinka perheet muodostuivat ja kohtaavat.
Silloin jo askarruttivat myös nuorten koulutus, työllisyys ja tulevaisuudennäkymät.
– Kirjoitin muistiinpanot eräänlaisena päiväkirjana. Jokaisen päivän merkintä keskusteluistani alkaa havainnolla millainen sää oli. Sitten kerron ihmisistä, jotka tapasin sinä päivänä, mitä he tekivät ja miksi, Ingold muistelee.
Tim Ingold toivoo, että aineistot tarjoavat resurssia paitsi tuleville tutkijoille myös tuleville kolttasaamelaisten sukupolville. Varsinkin heille, jotka haluavat tietää enemmän edeltäjistään ja siitä minkälaista heidän elämänsä oli.
– Nämä muistiinpanot kuuluvat ihmisille, joita ilman tutkimukseni ei olisi ollut mahdollista. Ne maalaavat yksityiskohtaisesti kuvan kolttasaamelaisten elämästä silloisena aikana seitsemänkymmenluvun alussa, sanoo Tim Ingold.
Professori pitää lahjoitusta merkittävänä
Sosiologian professori Jarno Valkosen mukaan kyse on historiallisesta aineistosta, jossa on mukana monia ihmisiä, jotka ovat vielä elossa ja tuntevat vielä Tim Ingoldin. Monet ovat myös olleet tekemisissä hänen kanssaan. Lisäksi mukana on Valkosen mukaan sukujen ja perheiden historiaa.
Jarno Valkosta kiinnostaa myös henkilökohtaisesti tutustua Tim Ingoldin aineistoon.
– Silloinhan porohoito teknistyi, eli otettiin moottorikelkat käyttöön porohoidossa. Sevettijärveläiset olivat siinä aktiivisia. Sinä aikana on tapahtunut elinkeinollisia ja myös asumiseen ja yhteisölliseen liittymiä muutoksia.