Kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki terrori-iskunsa Israelissa lokakuun alussa, israelilaiset radiokanavat tekivät, mitä ne aina tragedian hetkellä tekevät. Ne alkoivat soittaa surumielistä, nostalgista musiikkia.
– Tätä jatkui kuukausia, sanoo Israelin populaarikulttuuria seuraava historioitsija Shayna Weiss Ylelle videohaastattelussa.
Professori Weiss työskentelee yhdysvaltalaisessa Brandeisin yliopistossa. Hän on seurannut Gazan sodan aikana etenkin Israelin kuunnelluimman radiokanavan Galgalatzin soittolistaa.
Galgalatz on Israelin puolustusvoimien radiokanava, jonka ohjelmisto koostuu pop- ja rockmusiikista, uutisista ja liikennetiedotteista. Kanava julkaisee myös Israelin virallista musiikkilistaa.
Marraskuun alussa musiikissa ilmestyi kansakunnan tuntoja ilmaisemaan surun rinnalle toinen tunne: vihaisuus, jopa viha.
Vihalla listakärkeen
Reilu kuukausi Hamasin iskujen jälkeen hiphop -duo Ness ja Stilla julkaisi laulun Harbu Darbu. Pian se oli soitto- ja myyntilistojen ykkönen ja on pysynyt listalla siitä asti.
– Harbu Darbussa on ongelmallisia elementtejä, mutta vihaisuutta se ilmaisee todella vahvasti, sanoo professori Weiss.
Harbu Darbu on peräisin Syyrian arabiasta ja tarkoittaa ”miekkoja ja iskuja”. Heprean slangissa sillä tarkoitetaan helvetin päästämistä irti vihollista vastaan.
Kappaletta voikin pitää kannustuslauluna Israelin puolustusvoimien yksiköille sodassa Hamasia vastaan. Se uhoaa, kuinka armoa tuntematta sotilaat tuhoavat Gazassa vastustajansa.
Arvostelijat ovat nimenneet tyylilajin ”kansanmurha-hiphopiksi”.
”Saatanan rottalauma tulossa tunneleista kuin roistot.
Te idiootit, vannon, ettei armoa ole.
Mitä tänne tulette huutamaan vapaasta Palestiinasta?
Phyi, te Amalekin pojat!
Hop, pommiryhmä!”
Stillan räppäys Hamasista Amalekiin on rinnastus Israelin heimojen raamatulliseen viholliseen, joka tulee tuhota täydellisesti.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on käyttänyt samaa rinnastusta. Etelä-Afrikan nostamassa kansanmurhakanteessa sitä on pidetty yhtenä esimerkkinä kiihottamisesta palestiinalaisten kansanmurhaan, mitä pääministeri kieltää tarkoittavansa.
Vastaanottavainen nuoriso
Harbu Darbu löysi nopeasti tiensä sosiaaliseen mediaan. Tiktokissa ja muilla alustoilla sotilaat taustoittivat sotakokemuksiaan Harbu Darbulla, joka nimeää sanoituksessaan useita sotilasyksiköitä.
– Armeijalla on ylipäänsä iso rooli Israelin populaarikulttuurissa, kuvaa professori Weiss.
Monet Israelin tähdistä suorittavat asepalveluksensa musiikkijoukoissa. Maantieteellisesti pienessä maassa heidän on asepalveluksen päätyttyä mutkatonta käydä esiintymässä sotilaille.
Niin on ollut myös Gazan sodan aikana.
Harbu Darbu on sukua tanssimusiikille, jota soitettiin Hamasin hyökkäyksen kohteeksi joutuneella Supernova-festivaalilla. Vihan tunteen purkaminen juuri hiphopissa on henkinen side festarin tapahtumiin.
Tutkijalla on käsitys muutenkin, miksi kappale uppoaa yleisöön.
– Israelin nuori sukupolvi on paljon oikeistolaisempi kuin vanhempansa, sanoo professori Shayna Weiss.
Israelilaisen demokratian tutkimuslaitoksen julkaiseman vuoden 2022 demokratiaindeksin mukaan 73 prosenttia 18-24-vuotiaista piti itseään poliittisesti oikeistolaisena.
Käsi kädessä tämän kanssa juutalaisen väestön kansallisuustunne on korkea. Ylpeyttä israelilaisuudesta koki 85,9 prosenttia juutalaisista vastaajista.
– Palestiinalaisten toinen kansannousu on muuttanut nuorta sukupolvea, jolle väkivalta ja pommit linja-autoissa tulivat tutuiksi, Weiss toteaa.
Biisin tähtäimessä myös palestiinalaisten ymmärtäjät
Professori Shayna Weissin mukaan Israelissa on ilman muuta ihmisiä, jotka paheksuvat Harbu Darbun sanomaa, mutta pääasiassa se hyväksytään.
– En usko, että keskivertoiselle Israelin juutalaiselle biisin sanoma on ongelma. Sen vihaisuutta pidetään oikeutettuna, Weiss sanoo.
Kun Harbu Darbu oli noussut Israelin listaykköseksi, siihen alettiin kiinnittää huomiota myös Israelin ulkopuolella.
Maailmalla on kiinnitetty huomiota erityisesti Harbu Darbun loppuosaan, jossa uhataan tuholla paitsi Hamasin johtoa, myös palestiinalaisia tukevia julkkiksia.
Koiran loppua uhotaan kansainväliselle mallille Bella Hadidille, poptähti Dua Lipalle ja mediapersoonalle, entiselle aikuisviihdetähdelle Mia Khalifalle.
”Bella Hadid, Dua Lipa, Mia Khalifa
Jokainen koira saa, mitä ansaitsee.
Israelin armeija päästää helvetin irti heidän päälleen.”
Harbu Darbun menestys on poikinut joitakin seuraajia. Yksi niistä on viraalihitiksi noussut Shagar, jossa uhotaan Gaza jyrättävän maan tasalle huvipuistoksi.
Vihaa on ilmaistu puolin ja toisin
Professori Shayna Weissin mukaan vihaisuutta kuultiin jo palestiinalaisten toisen kansannousun aikana vuosituhannen alussa.
– Silloin räppäri Subliminal kumppaninsa HaTzelin kanssa teki äärioikeistolaisella vihaisuudella höystettyä rap-musiikkia.
Subliminalin musiikista käytettiin etenkin kriitikoiden puheissa nimitystä ”sionistinen hiphop”.
Vihaa on alueella perinteisesti kanavoitu myös arabiankielisessä musiikissa.
Nyt jo edesmenneen egyptiläisen laulajan Shaabollan laulu Vihaan Israelia oli suosittu Lähi-idässä palestiinalaisten toisen kansannousun aikana.
Ennen Gazan sotaa juutalaisten etujärjestöjen painostuksesta musiikin suoratoistopalvelu Spotify poisti valikoimistaan muun muassa Tel Avivin tuhoamisesta kertovan Udrub Udrub Tel Abib kappaleen.
Harbu Darbu löytyy Spotifysta ja muista suoratoistopalveluista.
Sodanvastaisille lauluille aika ei vielä kypsä
Israelin soittoraitaan ovat Gazan sodan aikana kuuluneet myös protestilaulut, joita esitetään Hamasin panttivankeina olevien tueksi.
– Jonkinlaista muutosta on havaittavissa. Se liittyy siihen, onko toivo saada panttivangit kotiin syrjäyttämässä sodan suosiota, Weiss pohtii.
Niinpä surun ja vihan rinnalle on tullut kaipaus myös kepeydestä, ja ehkä jopa rauhasta.
Israelin hittilistan ykkösenä on tällä viikolla ollut höpsö sanaleikkilaulu Nadi Badi tai Naughty Body, joka edustaa pakoa todellisuudesta. Kiistelty euroviisu Hurricane on ollut kolmantena.
Yksi on kuitenkin poissa israelilaisten korvista, rauhanlaulut.
– Oikeastaan on vain yksi uusi laulu, jossa Gaza edes mainitaan muuten kuin sotaisassa mielessä, Shayna Weiss muistaa.
Se on Yoni Blochin laulu Joen ja meren välissä, jossa laulaja unelmoi rauhasta ja paremmista ajoista.
Weissin mielestä se ei ole oikeastaan vielä sodanvastainen.
– On vielä kovin aikaista, Weiss toteaa.
”En tiedä, miten voisin luvata,
että selviämme tästä
huojentuneina ja vahvempina,
että aurinko jaksaa paistaa Gazan ja meren yllä
eikä laske ennen kuin kaikki ovat palanneet.”
Korjaus kuvatekstiin 17.5.2024 kello 11.35: Festivaalialueen kuvassa kävelee poliisi, ei sotilas.
Lähteet: AP, Reuters
Uutistoimistojen lisäksi: Haaretz, The Jerusalem Post, Kveller, Forward, Times of Israel, TRT World, Al Jazeera
Laulujen suomennokset on tehty englanninkielisiä käännöksiä mukaillen.