Kaukasiassa, Venäjän etelänaapurissa sijaitsevassa Georgiassa kuohuu.
Viikonloppuna suuret väkijoukot marssivat pääkaupunki Tbilisin kaduilla EU:n ja Georgian lippuihin kietoutuneena.
Protesteihin on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Jännite kiristyi maanantain vastaisena yönä parlamenttitalon edustalla, jonne kokoontuneet protestoijat yrittivät estää lakialoitteen etenemistä.
He eivät onnistuneet – lainsäätäjiltä kesti vain noin minuutti näyttää vihreää valoa lakialoitteen etenemiselle ja parlamentin on määrä äänestää lopullisesti aiheesta tiistaina.
Ylen toimittaja Antti Kuronen jututti mielenosoittajia parlamenttitalon edustalla maanantaina aamupäivällä Tbilisissä.
– Georgia oli ensimmäinen maa, johon Venäjä hyökkäsi avoimesti vuonna 2008, sanoi Dato Sikharulidze.
Hänen mukaansa Venäjä on jatkanut sodan jälkeen hybridisotaa Georgiaa vastaan.
Opiskelija Lia Khutsishvili ei halua olla missään tekemisissä Venäjän kanssa.
– Protestoimme lakia, joka tuhoaa maamme.
Tilanne Tbilisissä jatkuu jännitteisenä, Kuronen sanoo.
– Poliisit ovat käyttäneet hyvin kovia otteita, kuten vesitykkejä ja kyynelkaasua. Monia georgialaisia oppositioaktiiveja on pahoinpidelty.
Georgiassa mielipidemittausten mukaan noin 80 prosenttia tukee EU:ta ja länttä, Kuronen kertoo.
Mielenilmausten on määrä jatkua.
Tästä lakiehdotuksessa on kyse
Entistä neuvostotasavaltaa ovat koetelleet viikkojen ajan valtavat protestit.
Mielenosoittajat vastustavat venäjälaiksi ristittyä lakiehdotusta. Samankaltaista lakia on käytetty Venäjällä kansalaisyhteiskunnan murskaamiseen ja kriittisten äänten hiljentämiseen.
Mielenosoittajien mukaan hallitus myötäilee nyt Venäjää, joka kaikin tavoin haluaa estää Georgian EU-jäsenyyden.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että jos media tai kansalaisjärjestö saa yli viidenneksen rahoituksestaan ulkomailta, sen tulee rekisteröityä ja julkistaa rahoituslähteensä. Rikkomuksista seuraisi valtavia sakkoja.
Mielenosoittajat pelkäävät myös, että lakia voidaan käyttää kriittisten äänien tukahduttamiseen. Georgiassa järjestetään parlamenttivaalit myöhemmin tänä vuonna.
Lakiesityksen kannattajien mukaan laki lisäisi kansalaisjärjestöjen rahoituksen läpinäkyvyyttä.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Georgian nykyhallinto esittää vastaavaa. Vuosi sitten hallinto luopui lakialoitteesta mittavien mielenosoitusten jälkeen.
Käykö Georgialle kuin Ukrainalle?
Georgiassa on vajaa neljä miljoonaa asukasta. Siltä puuttuu EU- ja Nato-jäsenyyksien kaltainen voimakas suoja Venäjää vastaan. Georgia sai EU:n ehdokasmaan aseman puolitoista vuotta sitten.
Entisen neuvostotasavallan ahdinko muistuttaa Ukrainan tapahtumia kymmenen vuotta sitten. Ukrainassa silloinen presidentti Viktor Janukovytš sabotoi EU-prosessia. Ihmiset lähtivät kaduille ja ajoivat lopulta epäsuositun presidentin maanpakoon Venäjälle.
Venäjä reagoi länsimieliseen vallankumoukseen miehittämällä laittomasti Krimin ja Venäjä hyökkäsi Itä-Ukrainaan.
Myös eroavaisuuksia löytyy, sanoo Venäjän politiikan professori Vladimir Gelman Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Georgiassa nykyhallinto on Gelmanin mukaan melko suosittu, ja sitä kannattaa yli 30 prosenttia kun taas opposition kannatuslukemat jäävät yksinumeroisiksi.
Valtapuolue Georgialainen unelma voi hyvin voittaa syksyn parlamenttivaalit, hän arvioi.
Puolue on Venäjällä rikastuneen oligarkki Bidzina Ivanishvilin luomus. Hän on Georgian rikkain ihminen.
Mielenosoittajien mukaan Ivanishvili ajaa edelleen Venäjän asiaa Georgiassa.
Alla olevalta kartalta näet Venäjän hallinnassa olevat alueet.
Panssarivaunut vain 50 kilometrin päässä
Venäjän joukot ovat 50 kilometrin päässä pääkaupungista miehitetyillä alueilla. Gelman ei usko, että Venäjä uhkaa hyökätä juuri nyt.
– Panssarivaunut voisivat lähestyä Tbilisiä minä hetkenä tahansa, se on teknisesti mahdollista, mutta en usko, että tämä on välitön uhka Georgialle.
Gelman uskoo, että moni muistaa silti hyvin vuoden 2008 sodan ja on peloissaan. Tuolloin Venäjän panssarit jyrisivät sotatoimissa Georgiassa ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Sota oli nopea ja tuhoisa.
Tutkija: Tilanne Georgiassa sama kuin sodanjälkeisellä Suomella ja Neuvostoliitolla
Vuoden 2008 sota oli merkittävä käännekohta Georgian ja Venäjän suhteissa.
Tutkija rinnastaa nykytilanteen siihen, mitä Suomella ja Neuvostoliitolla oli toisen maailmansodan jälkeen.
– Georgiassa nykyhallinto välttää kaikkia toimia, jotka ovat ristiriidassa Venäjän tahdon kanssa, Gelman sanoo.
Mutta kuinka maat siirtyivät sodan partaalta kumppaneiksi?
Syitä tähän on monia.
Venäjä on Georgian tärkein kauppakumppani, Gelman muistuttaa.
Hänen mukaansa nykyhallinnon tuen taustalla on talous, joka on kasvanut entisen presidentin Mihail Saakašvilin väistyttyä vallasta.
– Myrskyisten vuosien jälkeen tilanne on nykyään paljon vakaampi ja rauhallisempi, Gelman sanoo.
Liike-elämän lisäksi maiden välille on punoutunut lukuisia epävirallisia yhteyksiä.
Mitä laki merkitsee Venäjälle?
Tutkijan mukaan laki osoittaa, että nykyhallinto haluaa paitsi pysyä vallassa myös seurata joissain asioissa Venäjän esimerkkiä. Tämä on Gelmanin mukaan tärkeää Kremlin ulkopolitiikassa.
– Itse asiassa Georgiaa pidetään taistelukenttänä Venäjän ja lännen vaikutusvallan välillä.
Ja ehdottomasti Venäjä haluaisi pitää Georgian puolellaan.
Nuoret, varakkaat ja koulutetut ovat hyvin EU-mielisiä, Gelman sanoo.
Ylen toimittaja Antti Kurra tiivistää alla olevalla videolla, mistä lakiehdotuksessa on kyse.
Lähteet: Reuters, AFP, AP, STT