Työvoimapulasta kärsivä Suomi on markkinoinut itseään Intiassa jo pitkään.
Business Finlandin mukaan pula ammattitaitoisista työntekijöistä uhkaa jarruttaa Suomen kipeästi kaipaamaa talouskasvua. Hieman vajaalla puolella työvoimaa hakeneista toimipaikoista on ollut vaikeuksia löytää työntekijä avoinna olleeseen työpaikkaan, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa julkaistussa selvityksessä.
Hallitus on linjannut strategisen päätöksen houkutella työvoimaa Suomeen erityisesti neljästä valtiosta: Intiasta, Brasiliasta, Vietnamista ja Filippiineiltä.
Vuonna 2022 Suomeen saapui kolmanneksi eniten maahanmuuttajia Intiasta, kertoo tilastokeskus. Vuodesta 2019 lähtien Suomeen muuttaneista korkeasti koulutetuista asiantuntijoista puolet on tullut Intiasta. Maan merkitys muuttotyövoiman kannalta on kiistaton.
Intian Suomen suurlähettiläs Raveesh Kumarin mukaan intialaiset voivat olla tärkeässä roolissa työvoiman saatavuudessa.
– Ne intialaiset, jotka etsivät työtä ulkomailla, näkevät Suomen houkuttelevana kohteena. Suomi on rauhallinen maa. Täällä on vahva sosiaaliturvajärjestelmä, puhdasta, turvallista ja täällä on erittäin hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino, hän summaa.
1,5 miljardin asukkaan Intiasta lähtee joka vuosi yli miljoona kansalaista töihin ulkomaille. Maan talouskasvu ja koulutuksen kehitys ovat jatkuneet useita vuosia peräkkäin. Ne ovat tuoneet mukanaan myös paljon osaamista Intiaan.
– Intialaiset ovat yksi eniten veroja maksavista ulkomaalaisista yhteisöistä Suomessa. Kymmenen viime vuoden aikana intialaiset ovat myös tuoneet intialaisia, pääasiassa ICT-alan yrityksiä Suomeen, Kumar sanoo.
Armoton kilpailu osaajista
Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka yrittää houkutella intialaista osaamista paikkaamaan kasvavaa osaajapulaansa.
Houkuttelevuutta maahanmuuttajien silmissä on pohdittu viime aikoina paljon etenkin Saksassa, joka pyrkii digitalisoitumaan mahdollisimman nopeasti laahattuaan vuosikausia esimerkiksi jäljessä Suomea.
Saksa yrittää rekrytoida juuri intialaisia osaajia.
– Kilpailu taitavista ammattilaisista on erittäin kovaa kaikkialla maailmassa, Raveesh Kumar sanoo.
Suomessa on noin 20 000 intialaista. Heistä enemmistö asuu pääkaupunkiseudulla, jossa työnantajina on paljon kansainvälisiä yrityksiä.
Suomalainen henkilöstöyhtiö Kaiku HR perusti toimiston Intiaan ja rekrytoi sikäläisiä työntekijöitä Suomeen. Toimitusjohtajan mukaan työvoiman maahantuonti on edelleen liian kankeaa.
– Työntekijöiden rekrytointi Intiassa Suomeen kestää kolmesta neljään kuukautta. Se on tavattoman pitkä aika, Kaiku HR:n toimitusjohtaja Teemu Vihervä sanoo.
Aika pitää sisällään tunnistamisen lähtömaassa sekä maahantuloprosessin Suomen päässä.
– Tarvittaisiin paljon paukkuja, jotta henkilöstön tänne saamisen prosessi nopeutuisi, Vihervä toteaa.
Teemu Vihervä huomauttaa, että työperäinen maahanmuutto on vasta alkumetreillä.
– Numerot tulevat olemaan todella suuria seuraavien vuosien aikana. Jonkinlainen nopeuttamisen prosessi täytyisi saada käyntiin, jos haluamme tulevaisuudessa selvitä näistä kohtuullisissa ajoissa.
Kaukana kotimaasta
Perhe on intialaisille tärkeä. Perheeseen ei tavallisesti kuulu ainoastaan ydinperhe, eli vanhemmat ja lapset, vaan Intiassa siihen luetaan usein myös isovanhemmat ja muuta sukua.
Intian Suomen suurlähettilään mukaan yksi merkittävä prioriteetti kohdemaassa onkin lasten koulutusmahdollisuudet.
– Useimmat Suomeen tulevat ammattilaiset ovat siinä ikäryhmässä, jolla on kouluikäisiä lapsia. Heille olisi hyvä olla tarjolla englanninkielisiä kouluja, koska monet heistä eivät tule tänne asumaan pysyvästi.
Merkittävä kriteeri on myös puolisoiden mahdollisuus tehdä työtä. Tällä hetkellä molemmat tarvitsevat valmiiksi työpaikan, jotta Suomeen voi tulla.
– Usein toinen vanhemmista lähtee tienaamaan rahaa, ja sitten muu perhe mahdollisesti seuraa perässä vuoden tai kahden päästä. Onhan se iso päätös olla erossa omasta perheestään, Teemu Vihervä sanoo.
Intian Suomen suurlähettiläs Raveesh Kumar huomauttaa, että intialaisten naisten koulutustaso on kasvanut. Hän sanoo, että intialaiset parit valitsevat mielellään maan, joissa molemmilla on mahdollisuus edistää kotitalouden tuloja.
– Uskon, että molempien puolisoiden työssäkäynti myös edistää integraatiota maahan. Silloin kumpikin tutustuu paikalliseen järjestelmään, käy paikallisissa toimistoissa ja tapaa paikallisia ihmisiä.
Ulkomainen työvoima vaatii myös panostuksia
Kun maahan pyritään saamaan korkeasti koulutettuja ihmisiä, säästetään koulutuskustannuksissa.
Jos korkeasti koulutettuja tulijoita ei ole riittävästi, tulijoita voi olla myös järkevää kouluttaa. Ongelmaksi voi muodostua tuloraja, joka mahdollistaa oleskelu- ja työskentelyluvan Suomessa.
– Sote-alalla se tulee olemaan haaste. Tarvitsemme paljon sosiaali- ja terveysalan ihmisiä Suomeen, mutta ulkomaiset tutkinnot eivät kohtaa suomalaisten vaatimusten kanssa. Ihmisten on pakko kouluttautua täällä, ja se on varmasti työtunneista ja kokonaisansioista pois, Teemu Vihervä pohtii.
Myös ennustettavuus on suurlähettiläs Kumarin mukaan merkittävä kriteeri muuttomaata valittaessa.
– Tämä on tärkeää, koska muuttajat pistävät likoon tulevaisuutensa. He haluavat mennä maahan, jossa maahanmuuton ja pysyvän oleskeluluvan säännöt sekä kansalaisuussäännöt ovat ennustettavia niin, että he tuntevat olevansa turvassa.
Jos ulkomaalaisen työsuhde päättyy, eikä uutta työpaikkaa löydy, pitää Suomesta poistua viimeistään oleskeluluvan voimassaolon päätyttyä.
– En usko, että työtekijät haluaisivat mennä maahan, jossa he muutaman vuoden jälkeen menettävät työpaikkansa ja yhtäkkiä heitä pyydetään lähtemään pois. He ovat investoineet maahan, ja heidän lapsensa käyvät paikallisia kouluja, Kumar sanoo.
Hän muistuttaa, että hallitus on tullut valtaan julkisen tuen perusteella ja että sen tehtävänä on säätää lakeja, joiden se katsoo olevan maalle parhaaksi.
– Se on demokraattinen järjestelmä. Haasteena on, miten keksitään fiksu politiikka, jolla rohkaistaan taitavia ihmisiä, jotka ovat valmiita edistämään Suomen taloutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Sen täytyy tapahtua tavalla, että molemmat tavoitteet täyttyvät.
Juttua korjattu 21.5. kello 14.55: Jutun otsikkoa muutettu. Aiemmin otsikossa todettiin, että intialaiset ovat eniten veroja maksava maahanmuuttajaryhmä Suomessa, mutta suurlähettilään mukaan kyse on yksi eniten maksavista.