Rovaniemeläisen Sirpa Jylhänlehdon raskaimmat vuodet ovat nyt ohitse. Hänen äitinsä sai ympärivuorokautisen palveluasumispaikan puolitoista vuotta sitten. Tätä ennen tyttären huoli lisääntyi sitä myötä kun äidin muistisairaus eteni.
Äiti asui yhdessä Jylhänlehdon tyttären kanssa, joten muistisairaan vanhuksen ei tarvinnut pärjätä kotonaan yksin. Toimintakyvyn heikkenemistä seurattiin pari vuotta, ja äidille tehtiin toimintakyvyn kartoituksia. Vaaratilanteita ehti olla jonkin verran.
– Levy jäi päälle ja siihen ruoka. Siinä oli jo ihan tarpeeksi savua sisällä, Jylhänlehto kertoo.
Kun päätös palvelusetelin saamisesta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tuli, alkoi Jylhänlehto etsiä äidilleen tämän viimeistä kotia. Palvelutalo Saarenkotiin hän päätyi käytyään tutustumassa tiloihin ja henkilökuntaan. Myös sijainti vaikutti paljon.
– Asun Saarenkylässä, ja tähän on helppo kulkea.
Jylhänlehto kertoo, että äidille tarjottiin myös paikkaa toisessa kunnassa.
– Sanoin siihen että ei. Sanoin, että semmoisia voi siirtää, joita ei käydä katsomassa. Me käymme viikottain useamman kerran.
Ikäihmisten määrä kasvaa
Laphan mukaan palveluasumista on varaa leikata, vaikka ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan. Lapissa on tällä hetkellä noin 22 000 yli 75-vuotiasta. Vuonna 2030 heitä on 27 451 ja vuonna 2035 jo arviolta 30 267.
Myös muistisairaudet, ja niiden myötä tarve erilaiselle tuelle on alan ammattilaisten mukaan viime vuosina vain lisääntynyt, ja sairaus alkaa yhä nuoremmilla.
Lapin hyvinvointialue Lapha vähentää asumispalveluita. Laitoshoitopaikat suljetaan kokonaan vuoden 2026 loppuun mennessä, ja palveluasuntopaikoista vähennetään 300. Laitoshoitopaikkojen osalta syynä on lakimuutos, joka tulee voimaan 2028 alusta. Leikkauksilla pyritään 5,7 miljoonan euron säästöihin.
Koko Lapissa on ikäihmisten eli yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoivan palveluasuntopaikkoja nyt 2323. Laitoshoitopaikkoja on ainoastaan Enontekiöllä, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä, yhteensä 87 asiakaspaikkaa.
– Kemissä ja Torniossa on suhteessa isoimmat paikkamäärät, Laphan sosiaalijohtaja Liisa Niiranen sanoo.
Laitosasukkaalla esimerkiksi vuodesija ja lääkkeet sisältyvät hoitomaksuun. Palvelutaloissa omasta huoneesta tehdään vuokrasopimus ja lääkkeet maksetaan itse.
Samanlaiset leikkaukset kuin Lapissa, ovat käytössä myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Niissä vastaavat päätökset tehtiin jo viime syksynä, Lapissa tänä keväänä.
Sadat pärjäisivät vähemmällä tuella
Lappilaiset eivät ole keskenään tasa-arvoisia ikäihmisten asumispalveluiden suhteen. Laphan selvityksen mukaan ympärivuorokautista asumista on suhteessa kunnan yli 75-vuotiaiden määrään vähiten Utsjoella ja eniten Pelkosenniemellä. Utsjoella asumispalvelut kattavat vain 3,74 prosenttia tästä ikäryhmästä, ja Pelkosenniemellä vastaava luku on 12,5 prosenttia.
Miten näistä palveluista voidaan leikata, ja tasapäistää niitä lappilaisten kesken? Laphan mukaan tämä on mahdollista, sillä tällä hetkellä erilaisessa tuetussa asumisessa on satoja vanhuksia, jotka pärjäisivät vähemmällä tuella.
Laphan mukaan palvelutalojen asukkaille tehtyjen tuoreiden toimintakykyarvioiden perusteella noin joka kolmas ympärivuorokautisen palveluasumisen nykyisistä asiakkaista ei täytä hyvinvointialueen voimassa olevia kriteereitä.
– Kun on 21 kuntaa Lapin hyvinvointialueella, niin palveluiden myöntämisperusteet ovat olleet hyvin erilaiset. Niissä kunnissa, missä on hyvät taloudelliset mahdollisuudet, on tarjottu enemmän palveluita ja haluttu panostaa asumispalveluihin, Niiranen perustelee.
Yhteisöllisessä asumisessa ei ole yöhoitajia
Koska palveluita halutaan tasapäistää ja rahaa säästää, pyrkii Lapha siirtämään nämä vähemmälläkin tuella pärjäävät asiakkaat yhteisölliseen asumismuotoon. Tämä ei välttämättä tarkoita asiakkaille muuttoa nykyisistä tiloistaan, vaan nykyisten asumisyksiköiden palveluita voidaan keventää. Yhteisöllisessä asumisessa ei ole yöaikaan hoitajia paikalla, ja yksiköiden ulko-ovia ei lukita poistumisen estämiseksi.
Tällainen yksikkö on muun muassa Rovaniemellä sijaitseva Nonna Napapiiri. Vuokra-asunnon lisäksi sen asukkaat ostavat haluamiaan palveluita yritykseltä. Nonna Napapiirin johtaja Marjo Paloniemi sanoo, että yrityksen yhteisöllisessä asumisessa on myös muistisairaita. Hän kutsuu yrityksen tarjoamaa palvelua välimuotoiseksi asumiseksi.
– Meillä pärjäävät hyvin henkilöt joilla on jo todettu muistisairaus. Tutut ihmiset, sosiaaliset kontaktit ja säännöllinen päivärytmi ovat kuntoutusta muistille, Paloniemi sanoo.