– Olin hämmästynyt, melkein sanaton.
Näin Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä kuvailee reaktiotaan Pirkanmaan ikäihmisten palveluja koskevaan uutiseen.
Ensihämmennyksen jälkeen Jylhän sanainen arkku on avautunut. Hän antaa täyslaidallisen hyvinvointialueen viranhaltijoille.
– Väistämättä syntyy sellainen kuva, että näiden vähennysten suunnittelijat eivät oikein tiedä, mitä he ehdottavat.
Jylhä on seurannut vanhuspalveluiden kehitystä 40 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Akatemian rahoittamassa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä.
Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) kertoi keskiviikkona, että se aikoo uudistaa ikäihmisten asumispalveluita reippaasti tulevina vuosina. Hyvinvointialue aikoo muun muassa siirtää painopistettä ympärivuorokautisesta hoidosta eli hoivakodeista sitä selvästi kevyempään niin kutsuttuun yhteisölliseen asumiseen.
Muutoksella pyritään siihen, että vuonna 2030 Pirkanmaalla olisi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa runsaat 5 000 henkilöä, kun ilman muutoksia heitä olisi tuolloin runsaat 6 000 henkilöä.
Vastaavasti yhteisöllisessä asumisessa ikäihmisiä olisi alustavien arvioiden mukaan 750 henkilön sijaan vajaat 1 500 henkilöä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa pitää olla nykyistä huonommassa kunnossa, jotta saa ympärivuorokautista hoitoa.
Muistisairas tarvitsee jonkun huutoetäisyyden päähän
Professori Marja Jylhä arvostelee puhetta painopisteen siirrosta.
– Tämä on etupäässä sanamagiaa.
Jylhä sanoo, että tärkein syy ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen on muistisairaus. Siitä kärsivälle ihmiselle tärkeintä on se, että toinen ihminen on saatavilla.
– Ei se, että koko ajan hoidetaan aktiivisesti, vaan se, että toinen ihminen on huutoetäisyyden päässä.
Jylhän mukaan myös edennyttä dementiaa sairastavia ihmisiä asuu jo nykyään kotonaan.
– Siellä on joukossa ihmisiä, jotka eivät tiedä, että se on heidän kotinsa. He eivät pääse vessaan. He eivät osaa ottaa vettä kraanasta, eivätkä tunnista vuorokaudenaikoja.
Jylhä sanoo, että tällaiset henkilöt tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa.
Samalla professori on ihmeissään siitä, että myös kotihoitoa aiotaan vähentää.
– Kotihoito on ikäihmisten hoidon selkäranka, ja sillä on usein perusteltu ympärivuorokautisen hoidon vähentämistä. Kotihoitoa on nyt jo aivan liian vähän, Jylhä sanoo.
Hyvinvointialue yrittää hillitä rahanmenoa
Pirkanmaan hyvinvointialue perustelee uudistuksia tarpeella hillitä kustannusten kasvua.
Pirhan tavoitteena on, että kustannukset olisivat noin 22 prosenttia matalammat vuonna 2030 verrattuna siihen, jos kaikki jatkuisi kuin vuonna 2022.
Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjan johtaja Päivi Tryyki kertoi keskiviikkona, että ilman kustannusten kasvua hillitseviä toimia kustannusten ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.
Yhteisöllisessä asumisessa muistisairas jää yksin
Marja Jylhän mukaan yhteisöllisessä asumisessa ihminen asuu pienessä asunnossaan yksin. Talossa voi olla yhteistä ohjelmaa, johon dementoitunut ihminen ei välttämättä pääse.
– Ainakaan se ei poista sitä asiaa, että hän joutuu olemaan suurimman osan vuorokaudesta yksin. Se ei käy, Jylhä sanoo.
Jylhä katsoo, että kun iäkkäiden, hoivaa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa, hoitoon on pakko käyttää nykyistä enemmän rahaa.
Tämä on hänen mielestään valtion tehtävä ja myös aluevaltuuston päättäjien pitäisi tämä ymmärtää.