Pelastustöitä johdetaan yhä useammin etänä. Erityisesti suuronnettomuuksissa tilanteen hallinta voi olla palapeli, jonka hahmottaminen onnistuu paremmin kaukaa katsoen kuin vierestä seuraten.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikkö Keijo Kangastie teki nopean ratkaisun kokeilla etäjohtamista ensimmäisen kerran tositoimissa vuonna 2017.
Kyseessä oli iso tulipalo maatilalla, ja vaarassa oli satoja eläimiä. Muuttujia oli paljon ja kaiken hallinta paikalliselta paloasemalta käsin, noin sata kilometriä palopaikalta, osoittautui oikeaksi ratkaisuksi.
– Se oli tietyllä tapaa silmiä avaava, erittäin hyvä kokemus ja siitä se on lähtenyt kehittymään, Kangastie kertoo.
Koronavuodet muuttivat työtapoja pelastuslaitoksilla. Samalla ne antoivat lisäpotkua johtamismallien kehittämiseen ja koulutuksen lisäämiseen, kertoo Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen.
– Huomasin, että on selkeä koulutustarve, kun välimatkat pitenevät ja tehtävät on hajautettu.
Honkanen muistuttaa, että toimiminen etäyhteyksin edellyttää harjoitusta.
Haasteita voi tuottaa pelastustoiminnanjohtamisessa se, että toimitaan hajautetusti eri toimipisteessä yhteisen tilan sijasta, jos tallaista toimintaa ei ole ennalta harjoiteltu.
Joskus dataa on liikaakin
Etäjohtaminen pelastustöissä on mahdollistunut teknologian kehityksen myötä.
Matti Honkanen on ollut vuosia mukana kehittämässä erilaisia johtamisjärjestelmiä Pelastusopistolla.
Honkasen tulessa alalle kaikki tehtiin manuaalisesti. Nyt tarjolla on tapahtumapaikalta nopeasti suoraa kuvaa ja ääntä, mikä auttaa pelastustöiden resurssointia. Lisäksi tekemistä tukevat monet erilaiset tietoverkot.
Monien asioiden yhdenaikainen hoitaminen hajautetusti on haastavaa.
– Joskus dataa on liiaksikin, toteaa Honkanen.
Honkanen ja Kangastie korostavat, että tärkeintä nyt ja tulevaisuudessa on kuitenkin yhä vanhanaikainen perustyö ja sen johtaminen myös paikan päällä.
– Robotteja voi tulla ja varmaan tuleekin, mutta tulevaisuudessakaan paloja ei pystytä sammuttamaan etänä, sanoo Kangastie.
Kivijalkana manuaaliset pelastustaidot
Toiminnan johtaminen muualta kuin itse tapahtumapaikalta on tietyissä tilanteissa osoittanut hyväksi vaihtoehdoksi, sanoo Pelastusopiston ylijohtaja Matti Honkanen.
Honkanen korostaa, että kyse on nimenomaan vaihtoehdosta muiden johtamiskäytäntöjen rinnalla.
– Etäjohtaminen voi olla hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun etäisyydet ovat pitkät ja tilanne on pitkäkestoinen. Esimerkiksi vaihtohenkilöstö saadaan joustavasti paikalle.
Myös muut mahdolliset tarpeet, kuten muonitushuolto, apuvälineet, sijaismajoitus tai eläinlääkäri, voi olla helpompi hoitaa hyvin yhteyksin rauhallisesta tilasta.
– Se on helpompaa kuin se, että pakkasesta pikkuautosta soittelet, tuumii Kangastie.
Kun tilannekuvaa välittävät kamerat, mikrofonit ja tietoverkot, on helppo kuvitella, että niihin liittyy myös riskejä.
Normaaliaikana järjestelmät ovat kuitenkin hyvin varmennettuja ja toimivia, sanoo Honkanen
– Vaikea uskoa että kaikki järjestelmät, joista jokaiselle on varajärjestelmä, pettäisivät kerralla.
Jos näin kävisi, kivijalkana olisivat joka tapauksessa manuaaliset perustaidot.