Luonnonvarakeskus on laittanut Utsjoen alajuoksulle pyyntiin poikasrysiä jo toukokuun alussa tulevasta tulvasta huolimatta.
Tutkija Panu Orell kertoo, että kyttyrälohen poikasten pyyntiin tarkoitettu havasrysä on aika tiivis. Näin siksi, että smoltit ovat hyvin pieniä, koska ne ovat peräisin vasta viime kesän kudusta.
– Kyttyrälohi on jännä kala. Ne lähtevät 3-4 sentin kokoisina vaeltamaan heti ensimmäisenä kesänään kohti merta. Atlantinlohi elää joessa keskimäärin kolmesta viiteen vuotta ennen merelle lähtöään.
Luonnonvarakeskus seuraa kyttyrälohen poikasvaellusta Tenojoen vesistössä rysäpyynnein ja nuottauksin kevään ja alkukesän aikana.
– Rysät on koettu joka päivä ja tulvaroskan seasta on löydetty myös poikasia. Hyvin kylmässä vedessä näyttävät jo vaeltavan, Orell kertoo.
Kyttyrälohen elinkierron eri vaiheista, kuten nousuvaelluksen ja kudun ajoittumisesta on viime vuosina saatu kerättyä uutta ajantasaista tietoa, mutta alasvaellus tunnetaan Orellin mukaan vielä huonosti.
Poikasia pyydetään pääuomassa ja Utsjoessa
Luken tutkimus jakautuu kahteen erilliseen osaan: poikasten rysäpyyntiin Tenojoessa ja sen sivujoissa, sekä poikasten nuottaukseen Tenojokisuussa joen ja meren vaihettumisvyöhykkeellä.
Rysäpyyntiä jatketaan päivittäin niin kauan kuin poikasia vaeltaa. Orell arvioi, että pyynti jatkuu kesäkuun puoliväliin tai jopa kuun loppuun saakka.
– Pääuomassa rysät laitetaan ihan tähän aseman kohdalle, Utsjoen suusta ehkä 200 metriä ylävirtaan. Se on logistisesti hyvä paikka, ja yläpuolella ovat melkoiset kutualueetkin.
Poikasnuottauksia tehdään Tenojokisuussa touko-heinäkuussa 1–2 kertaa viikossa.
Poikasista tehdään pituus- ja painomittaukset, joista seurataan poikasten mahdollista kasvua vaelluskauden aikana.Lisäksi saaduista poikasista otetaan otos ravinnonkäyttö- ja isotooppitutkimuksia varten.
Tutkimus on osa ulkoministeriön rahoittamaa ”Haitallisten vieraslajien hallinnan ja osaamisen vahvistaminen Barentsin alueella” -hanketta.