Perinnekorjaamisen suosio jatkuu yhä – Paltamossa Hakasuon myllyn pärekatto korjataan vanhoin menetelmin

Perinteisen pärekaton valmistamisen juuret ulottuvat 1800-luvun alkuun, mutta menetelmiä käytetään yhä.

Kiinnostus perinnerakentamiseen on lisääntynyt. Näin arvelee sotkamolainen puuseppä Jouni Vidqvist, joka uusii kesän aikana Paltamossa Hakasuon myllyn pärekattoa. Video: Arto Loukasmäki.
  • Arto Loukasmäki
  • Maaria Haikola

Perinnekorjaamisen suosio jatkaa kasvuaan.

Paltamossa Hakasuon kyläyhdistys valmistaa tällä viikolla päreitä, joilla on tarkoituksena korjata vanhan myllyn katto. Mylly ja sen yhteydessä oleva sahahöylärakennus valmistuivat vuonna 1899.

Pärekaton valmistaminen on perinne, joka alkoi 1830-luvulla. Tästä perinteestä löytyy vielä tarpeeksi tietoa, kertoo katon rakentamiseen erikoistunut sotkamolainen puuseppä Jouni Vidqvist.

Kyläyhdistys käyttää päretalkoissa vanhoja työkaluja ja -menetelmiä, kuten iäkästä pärehöylää ja parkkuurautaa.

Vindqvistin mukaan myllyn kattopäreiden tarpeiksi hankitut puut vaikuttavat hyviltä, sillä ne näyttävät olevan tiheäsyisiä ja pihkaisia. Silloin päreet kestävät katolla säätä paremmin, jopa 15–20 vuotta.

Kuvaa painamalla pääset lukemaan perätalkoiden eri työvaiheet.

Ihmiset ovat talkoissa valmistamassa päreitä.
Pärehöylällä mies valmistaa päreitä.
Sahattuja puita päreiden valmistamista varten.
Pärehöylästä tulevia kattopäreitä otetaan vastaan.

Nyt höylätyt päreet naulataan paikoilleen Hakasuon myllyn katolle kesäkuun puolivälissä. Kattopäreiden tulee olla tuoreita, jotta ne eivät ehdi kuivua ja haljeta.

– Jos nämä olisi tehty talvella, ne olisi pitänyt laittaa johonkin vesisankoon, Vidqvist toteaa.

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.