Hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta ja käytiin keskiviikkona tiukkaa keskustelua.
- Välikysymyskeskustelu hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta jatkuu.
- Istunnon alussa äänestettiin SDP:n ja keskustan ALV-epäluottamuslauseesta. Hallitus sai luottamuksen äänin 103–80.
Epäluottamusta hallituksesta esittivät vihreät, SDP, vasemmistoliitto sekä keskusta. Keskusta ei ollut mukana punavihreiden puolueiden välikysymyksessä, mutta esitti omaa epäluottamuslausettaan.
– Päätösvalta metsistä kuitenkin on luisumassa EU:lle ja itäinen Suomi on jätetty yksin, vaikka luonnonvarat ovat siellä ja ylipäätään maakunnissa. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, ehdotti kansanedustaja Vesa Kallio (kesk.).
Kolmen välikysymyksen jättäneen puolueen mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus jää historiaan ensimmäisenä hallituksena, joka tietoisesti lisää päästöjä.
Vihreiden aloitteesta tehdyssä välikysymyksessä hallitukselta halutaan vastauksia muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöistä, luonnonsuojelun rahoituksen leikkaamisesta ja hallituksen ilmastopolitiikan kustannuksista Suomelle.
Hallitus suojelee ”satumetsät”
Tunnelma roihahti kesken välikysymyskeskustelun, kun Ilta-Sanomat kertoi, että Mykkänen ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ovat sopineet maanantaina, että vanhojen metsien suojelusta livetään rajaamalla suojelun ehdot niin tiukoiksi, että Etelä-Suomessa ei jää suojeltavaa.
Yle kertoi asian valmistelusta toukokuun puolivälissä. Tällä viikolla hallitus on hyväksynyt suojelukriteerit, joiden mukaan suojeltavaa löytyisi lähinnä Lapista.
Oppositiosta esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on kutsunut hallitusta siksi ”satumetsien” suojelijaksi. Orpo ei ole termistä pitänyt.
– Saako nyt käyttää satumetsä-sanaa, Virta tiedusteli ja ihmetteli määrääkö pienin puolue hallituksen metsäpolitiikasta.
Mykkäseltä ja pääministeri Orpolta vaadittiin vastauksia.
– Teidän johtamanne hallitus ensimmäisenä historiassa kasvattaa merkittävästi ja tietoisesti maamme päästöjä, tekee historian suurimmat leikkaukset luonnonsuojelun rahoitukseen. Tänään saamme kuulla, että se pettää viimeisenkin lupauksen joka hallitusohjelmaan sisältyi, valtion vanhojen luonnontilaisten metsien suojelusta, tyrmistyi Oras Tynkkynen (vihr.).
Oppositio: Paljastakaa kriteerit ennen vaaleja
– Oletteko kuitanneet esityksen, joka rajaisi merkittävän määrän suojelun arvoisia metsiä suojelun ulkopuolelle tutkijoiden näkemyksen vastaisesti, kysyi vasemmistoliiton Mai Kivelä.
– Aiotteko julkistaista nämä kriteerit ennen sunnuntain EU-vaaleja, kysyivät SDP:n Antti Lindtman ja Pinja Perholehto pääministeriltä.
Vanhojen metsien suojelu on kirjattu hallitusohjelmaan.
– Onko näin tässä salissa kertaakaan ollut näin räikeäasti eroa puheilla ja teoilla, kysyi Atte Harjanne (vihr.).
Orpo: ”Hallitusohjelman mukaan edetään”
Pääministeri Orpon mukaan juuri julki tullut ympäristöministeri Mykkäsen ja metsätalousministeri Essayahin neuvottelema sopimus vanhoista metsistä ei tarkoita sitä, ettei hallitus pitäisi hallitusohjelmasta kiinni.
– (Ministerit) tekevät valmistelua hallitusohjelman mukaisesti. Ja se kirjaus, suojellaan vanhoja metsiä, vanhat metsät, siitä pidetään kiinni, Orpo vakuutti.
Orpo toivoi että synkistelyn sijaan keskustelua vietäisiin siihen, mitä kaikkea Suomi on saanut aikaan.
– Minusta olisi hyvä lähettää viesti maailmalle siitä, että Suomi on edelläkävijä ja näytetään esimerkkiä maailmalle, Orpo vetosi.
Mykkänen: Hyvällä uralla ollaan
Hallituksen ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) vakuutti eduskunnalle, että Suomi on fossiilipäästöjen suhteen oikealla uralla – esimerkiksi fossiiliset kasvihuonepäästöt ovat laskemassa vuoteen 2035 mennessä jotakuinkin juuri sille tasolle, jolle kansallisella ilmastolailla pyrittiin.
Samaa painotti Petteri Orpo.
Vihreiden Krista Mikkosta ei ministerin vastaus vakuuttanut.
– Ympäristöministeri vetosi Suomen hyvään päästövähennyskehitykseen. On hienoa, että viime vuonna päästöt laskivat, joskaan nykyhallituksen keinot eivät niihin vaikuttaneet. Oleellista on mitä hallitus tekee suurimmille ongelmille, kutn hiilinieluille. Lyhyt vastaus on "ei mitään", Mikkonen ryöpytti.
Mykkänen totesi, että Suomen hiilinielut ovat heikentyneet, mutta sanoi että ennakoivien laskelmien haasteena ovat olleet esimerkiksi turhan optimistiset arviot maankäyttösektorin kyvystä sitoa hiiltä.
– Nielun heikkeneminen ei ole uusi ilmiö – hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti jo 15 vuotta, Mykkänen vastasi.
Hallituksen ilmastopolitiikan rinnalla kulkee Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Ilmastotoimien on oltava yritysten ja yksityisten maanomistajien näkökulmasta sosiaalisesti hyväksyttäviä – esimerkiksi teollisuuden puunsaanti on turvattava.
– Uutena keinona on yksityisrahoitteinen luontotyö, koska minkään hallituksen rahat eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen yksin, Mykkänen totesi.
Lähetyksen selosti Ylen politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Tähän juttuun on koottu välikysymyskeskustelun alun keskeistä antia.