Lapissa nuorisorikollisuuden kasvu näkyy enemmän dissaamisena ja nolaamisena kuin raakoina väkivaltarikoksina.
– Lapissa laajaa alle 15-vuotiaiden tekijöiden ilmiötä ei ole. Perinteistä tunnuksellista jengirikollisuutta tai niin sanottuja katujengejä meillä ei myöskään ole, sanoo rikosylikomisario Pälvi Suokas Lapin poliisilaitokselta.
Suokas on muuttanut vajaa kaksi vuotta sitten Lappiin Lahdesta, ja hän osaa verrata nuorisorikollisuuden tilannetta eteläiseen Suomeen.
– Lapissa ollaan monelta osin paljon paremmassa tilanteessa kuin etelässä ja meillä on omia vahvuuksia. Mutta emme voi tuudittautua, että meillä on asiat hyvin. Henkilöt, jotka ovat asuneet täällä koko ikänsä, voivat nähdä, että koronan jälkeen tilanne on pahentunut siihen verrattuna, mitä on ollut aikaisemmin.
Nuorisorikollisuus on lisääntynyt valtakunnallisesti koko Suomessa sekä suurissa kaupungeissa että maaseutumaisissa kunnissa.
Poliisi kirjasi alle 18-vuotiaiden väkivaltarikoksia Suomessa viime vuonna yhteensä noin 8 800. Edellisvuonna 2022 niitä oli yhteensä 6 800, ja 2021 noin 5 300. Vuonna 2015 noin 3 000 rikosepäilyä.
Eli määrä on lähes kolminkertaistunut kahdeksassa vuodessa.
Valtaosa eli neljä viidesosaa alaikäisten väkivaltarikoksista Suomessa on perusmuotoisia ja lieviä pahoinpitelyjä. Teräaseiden käyttö on Keskusrikospoliisin erikoistutkija Petri Danielssonin mukaan yleistynyt nuorisorikollisuudessa.
Kasvua on ollut aikalailla kaikissa väkivaltarikoksissa. Sekä pahoinpitelyt, henkirikoksen yritykset että ryöstöt ovat lisääntyneet.
– Huomionarvoista on se, että on lisääntynyt myös lievät ja perusmuotoiset kuin törkeämmät ja vakavammat nimikkeet, Danielsson kertoo.
”Ehkä 30 asteen pakkaset hieman ehkäisee jengiytymistä”
Lapin poliisin Pälvi Suokkaan mukaan samantyyppisiä rikoksia tapahtuu nuorisorikollisuudessa Lapissa kuin etelässäkin.
– Mutta sellainen tietty raakuus ja aseistus ei ole ihan samanlaista meillä. Eikä jengiytymisen osalta. Ehkä 30 asteen pakkaset hieman ehkäisee jengiytymistä, Suokas pohtii.
Lapissa korostuvat Suokkaan mukaan väkivallan kuvaaminen sosiaaliseen mediaan. Näin uhria nöyryytetään julkisesti.
– Lapissa se on enemmän nolaamista ja dissaamista, mutta ei aseita, kuten etelässä.
Lisäksi hänen mukaansa lappilaiset nuoret ovat virtuaalimaailmassa esimerkiksi pelaamassa, josta poliisi ei niin helposti tavoita nuoria.
Lapissa nuorten ja varsinkaan 12–14-vuotiaiden lasten rikoksiiin ei yleensä liity päihteet, eivätkä aseet.
Ulkomaalaistaustaisten osuus väkivaltarikoksista epäillyistä nuorista on Suomessa noin 20 - 30 prosenttia, mutta väestöön suhteutettuna taso on lähes kolminkertainen, kertoo erikoistutkija Danielsson.
Pälvi Suokkaan mukaan Lapissa ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemiä rikoksia ei näy, ehkäpä siksi, ettei pohjoisessa asu niin paljon ulkomaalaistaustaisia kuin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.
– Ehkä me Lapissa olemme kaikki maaseutumaisia kuntia, Suokas pohtii.
Ihmisiä enemmän, rikoksiakin enemmän
Eniten nuorison rikoksia kirjataan Lapissakin juuri suurimmissa asutuskeskuksissa.
– Keskeiset rikosten painopisteet Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Tornio ja Ylitornio eli siellä missä ihmisiäkin on enemmän, on myös rikoksia enemmän.
Lapin suurin kaupunki on Rovaniemi, jossa asuu hieman yli 65 000 asukasta. Muissa Lapin kaupungeissa eli Torniossa, Kemissä ja Kemijärvellä asuu kaikissa yhteensä noin 47 000 ihmistä. Yhteensä Lapissa asuu alle 180 000 henkilöä.
Poliisi ja koulu yhteistyössä
Lapissa poliisi ja koulut ovat tehneet yhteistyötä ja vuonna 2022 yhteistyötä tehostettiin, kertoo rikosylikomisario Pälvi Suokas. Poliisi antoi kouluille ohjeistusta rikosten ennaltaehkäisemiseksi.
– Nyt koulut toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti, mikä osaltaan on vaikuttanut ilmitulleen rikollisuuden kasvuun. Asioihin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, Suokas kertoo.
Erikoistutkija Petri Danielssonin mukaan toistaiseksi ei ole voitu osoittaa, että nuorisorikollisuuden kasvun taustalla olisi mitään yksittäistä taustatekijää.
Myös Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen sanoo, ettei esimerkiksi perheen varallisuus tai huono-osaisuus suoraan aiheuta ongelmia tai pelasta nuorta kaidalle tielle.
Pälvi Suokkaan mukaan Lapissa on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri, koska kaikilla toimijoilla on vähäiset resurssit ja pitkät etäisyydet. Suokas sanoo, että Lapissa ihmiset uskaltavat puuttua tilanteeseen, jos näkevät epäilyttävää toimintaa.
– Meitä on niin vähän, että on pakko tehdä yhteistyötä. Edelleen koko kylä kasvattaa -malli on olemassa pienillä paikkakunnilla. Osassa etelän kaupungeissa ei uskalleta puuttua asioihin, kun ei tiedä, tuleeko sieltä puukosta vai aseesta, Suokas vertaa.