Liittokansleri Olaf Scholz julisti kaksi vuotta sitten Ukrainassa syttyneen sodan ”käännekohdaksi” Saksan armeijalle. Hän alkoi ajaa maan asevelvollisuuslain uudistamista.
Puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan armeijan tulee olla tarpeeksi voimakas, jottei kukaan koskaan erehtyisi aloittamaan sotaa Saksaa vastaan.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Saksa päätti uudistaa asevoimansa ja lisätä puolustusmenojaan 100 miljardilla eurolla. Maaliskuussa julkaistu raportti kuitenkin kertoo, että tulokset ovat toistaiseksi jääneet laihoiksi.
Nyt saksalaislehti Focus kertoo maan puolustusvoimien eli Bundeswehrin kohdanneen liudan uusia ongelmia, jotka uhkaavat tyrmätä hallituksen uudistamishaaveet.
Sotilasura ei kiinnosta z-sukupolvea
Tällä hetkellä palvelusiän saavuttavat niin sanottua z-sukupolvea edustavat nuoret. Heidän kiinnostuksensa vapaaehtoisen asepalvelukseen on ennätyksellisen alhaista.
Saksan asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011, ja siitä lähtien maan armeijassa palvelevien sotilaiden määrä on ollut jyrkässä laskussa. Tällä hetkellä armeijassa palvelee 182 000 sotilasta, mikä on pienin lukumäärä Bundeswehrin historiassa.
Saksa on asettanut tavoitteekseen, että maan armeijassa palvelisi 203 000 sotilasta vuonna 2031, mutta tällä hetkellä se on paljon tavoitteestaan jäljessä.
Armeijan houkuttelevuuden lisäämiseksi Saksan hallitus suunnittelee muun muassa sotilasuran mainostamista nuorison suosimassa Tiktok-sovelluksessa.
Velkajarru ja vaalipeli hidastavat asevelvollisuuden palauttamista
Saksassa on keskusteltu myös asevelvollisuuden palauttamisesta sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten lisäämiseksi.
Maassa on väläytetty esimerkiksi niin sanotun ”Ruotsin mallin” käyttöön ottamista, jossa palvelusiän saavuttaneista aikuisista valikoidaan noin kolmasosa, joiden edellytykset suorittaa asepalvelus selvitetään. Myöhemmin asepalvelukseen värvätään noin joka kymmenes kutsuntoihin osallistuneista.
Focuksen tietojen mukaan suunnitelmat asevelvollisuuden palauttamisesta ovat ajautuneet vaikeuksiin maan nykyisten hallituspuolueiden valtataistelun vuoksi. Maassa käydään parlamenttivaalit loppuvuodesta 2025, eivätkä arvokkaista z-sukupolven äänistä kamppailevat sosiaalidemokraatit ja vihreät uskalla edistää asevelvollisuuden palauttamista heikon vaalituloksen uhalla.
Omat huolensa asevelvollisuuden palauttamisesta on myös liberaalilla FDP-puolueella, joka on huolissaan maan kansantalouden tilasta ja uuden velan ottamisesta.
Armeijan vahvistaminen edellyttäisi Saksalta nykyisen valtiovelan kasvattamista.
Vuoden mittaisen varusmies- ja siviilipalveluksen järjestäminen maksaisi Focuksen mukaan yli 15 miljardia euroa vuodessa. Nykyisen ammatti- ja vapaaehtoisarmeijan kasvattamisen uskotaan taas maksavan tätäkin enemmän.
Tällä hetkellä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että FDP-puoluetta edustava talousministeri Christian Lindner suostuisi päästämään niin sanotusta velkajarrusta irti.