Oikeudenkäynti nosti koulu-uhkauksen taas mieliin Isossakyrössä: ”Teko on ollut niin lähellä”

Maaliskuisen koulu-uhkauksen oikeuskäsittelyssä esille tulleet asiat ovat järkyttäneet Isossakyrössä. Yle kysyi keskustassa tavoitetuilta kuntalaisilta ajatuksia ja tunnelmia.

Isonkyrön koulukeskus.
Isonkyrön koulukeskuksessa valmistaudutaan nyt aurinkoiseen kevätjuhlapäivään. Odotettua hetkeä varjostaa alkuviikosta tullut tieto siitä, miten lähellä koulusurma oli maaliskuun puolessavälissä. Kuva: Pekka Ruissalo / Yle
  • Pekka Ruissalo

Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli alkuviikosta maaliskuista Isonkyrön koulukeskukseen valmisteltua koulu-uhkausta.

Yle seurasi oikeudenkäyntiä tässä artikkelissa.

Oikeudenkäynti päättyi tiistaina. Keskiviikkona yli 4 000 asukkaan kunnan kylänraitti on hiljainen.

Lämpötila huitelee 30 asteen tuntumassa, ja koululaiset viettävät kevätlukukauden viimeisiä päiviä ennen odotettua kevätjuhlaa.

Isonkyrön keskustasta tavoitettujen kuntalaisten kanssa juttelu paljastaa kuitenkin, että tunnelma ei ole niin hyvä kuin voisi olla, sillä oikeudenkäynti palautti kuntalaisten tunnelmat maaliskuuhun.

– On siitä tällä viikolla puhuttu, ja varmasti puhutaan vielä kauan, sanoo kunnan ydinkeskustassa sijaitsevan Taitokeskus Villavintin työntekijä Miira Karhu.

Lisää: Isonkyrön koulu-uhkaaja ehti jo lähes koulun ovelle, kun kääntyi pois – armeijakaveri antoi vihjeen poliisille

”Teko on ollut niin lähellä”

Käräjäoikeuden käsittelyssä kävi ilmi, että kouluiskua suunnitellut nainen oli tullut Isonkyrön koulukeskuksen ulko-ovelle asti, mutta kääntynyt siinä pois.

Oikeudessa koulun rehtori kertoi, että kyseiseen aikaan koululaisilla oli ollut ruokatunti. Tuolloin ruokalassa on samanaikaisesti parhaimmillaan jopa 100 oppilasta.

– Teko on ollut niin lähellä. Hän on ollut ovenrivan toisella puolella, ja lapset ja opettajat ovat olleet ihan siinä toisella puolella, Karhu huokaa.

Karhun mukaan asiasta on keskusteltu myös hänen vetämissään lasten askarteluryhmissä.

Miira Karhu Isostäkyröstä.
Taitokeskus Villavintin Miira Karhu vetää askarteluryhmiä myös lapsille ja nuorille. Hän toivoo lasten kasvatustyöhön enemmän vastuunkantajia. Kuva: Pekka Ruissalo / Yle

Nuorilla on tarve puhua

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Isonkyrön toimipisteen perheohjaajat Elina Torkko ja Erika Koivuniemi sanovat, että nuorilla on ollut selkeä tarve puhua asiasta.

Naisten mukaan uhkaava tilanne on herättänyt huolta.

– Tämähän oli todella läheltä piti -tilanne. Olemme puhuneet keskenämme paljon siitä, miten voisimme olla lasten ja nuorten tukena. Vaikka mitään ei onneksi tapahtunutkaan, onhan tämä ollut todella järkyttävä asia, Torkko ja Koivuniemi sanovat.

Torkko ja Koivuniemi ovat tyytyväisiä siihen, että myös koulu on tarjonnut nuorille keskusteluapua.

Viime päivät ovat tuoneet murheellisia uutisia myös muualta Suomesta. Keskiviikkona Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 18-vuotiaan nuoren miehen epäiltynä Valkeakoskella viikonloppuna tehdystä väkivallanteosta.

– Nuoret eivät voi hyvin. Sosiaalisessa mediassa tulee vastaan paljon asioita, joita nuorten ei välttämättä tarvitsisi edes nähdä. Sieltä otetaan vaikutteita ja se vaikuttaa nuoriin huonolla tavalla, Torkko toteaa.

Elina Torkko ja Erika Koivuniemi Isostakyröstä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Isonkyrön toimipisteen perheohjaajat Elina Torkko ja Erika Koivuniemi toivovat, että nuorisotyö jalkautuisi jatkossa entistä paremmin lasten ja nuorten keskuuteen. Kuva: Pekka Ruissalo / Yle

Kasvatukseen ryhtiliike

Miira Karhu sanoo, että perheissä pitäisi tehdä ryhtiliike. Hän toivoo, että lasten kasvatustyötä tekemään löytyisi enemmän vastuunkantajia.

– Kun vanhemmat voivat huonosti, myös lapset voivat huonosti. Kasvatuskulttuuri on mennyt huonoon suuntaan. Lapsilla ei ole oikein enää rajoja. Opettajille tulisi palauttaa auktoriteetti, myös kouluissa pitää olla kuri ja järjestys, Karhu miettii.

Isonkyrön keskustassa kesäpäivästä nauttinut Pekka Salakari pitää ongelmallisena, että suomalaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat poliittiset päätökset eivät osu kohdilleen.

– Rahaa tuntuu joskus menevän ihan kaikkeen muuhun kuin niille, jotka sitä oikeasti tarvitsisivat, Salakari sanoo.

Torkko ja Koivuniemi toivoisivat, että nuorisotyö suuntautuisi muuallekin kuin vain virastoihin ja sisätiloihin.

– Olisi syytä jalkautua lasten ja nuorten keskuuteen, viettää aikaa heidän kanssaan ja ottaa selvää, miten he voivat.

Pekka Salakari Isostakyröstä.
Isokyröläinen Pekka Salakari toivoisi, että lasten ja nuorten hyvinvointiin suunnattaisiin enemmän määrärahoja poliittisilla päätöksillä. Kuva: Pekka Ruissalo / Yle