Heinäkuussa 2014 Norilsk Nickel Harjavallan tehtaalta pääsi patoaltaan kohdalla Kokemäenjokeen jätevettä, joka sisälsi 66 tonnia vesieliöille myrkyllistä nikkeliä.
Päästön jälkeen joessa havaittiin runsaasti kuolleita vuollejokisimpukoita ja muita simpukkalajeja. Joen uhanalaisesta vuollejokisimpukkakannasta kuoli arviolta 16–17 prosenttia.
Simpukoiden palautumista on seurattu siitä saakka, viimeksi viime kesänä.
Joessa nyt ennätysmäärä simpukoita
Seurannan perusteella vuollejokisimpukoiden määrä Harjavallan padon alapuolisella jokiosuudella on noussut huomattavasti tutkimusvuosien 2014–2023 aikana.
– Myrkkypäästöjen jälkeisestä populaatiokoon arviosta on tultu ylöspäin 106 prosenttia ja yli 6 miljoonaa yksilöä, kerrotaan ely-keskuksen tiedotteessa.
Muihin simpukkalajeihin verrattuna vuollejokisimpukan populaation kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut moninkertaista.
Suurin osa vuollejokisimpukoista on 50–74 millimetrin pituisia.
– Tuon kokoiset yksilöt ovat aiemman tiedon perusteella 6–7 -vuotiaita eli syntyneet vuosina 2016–2017.
Nikkelipäästöstä vakavaa haittaa
Vuollejokisimpukkapopulaation toipuminen oli tutkituista lajeista hitainta.
- Mutta viime vuonna sen luonnollinen lisääntyminen näyttää nostaneen populaation koon vuoden 2014 nikkelipäästöjä edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle Kokemäenjoessa, kerrotaan ely-keskuksen tiedotteessa.
Vuollejokisimpukka on rauhoitettu laji.
Varsinais-Suomen ely-keskus katsoi, että nikkelipäästö Kokemäenjokeen oli aiheuttanut luonnonsuojelulain tarkoittaman luontovahingon ja ympäristönsuojelulain tarkoittaman vesistön merkittävän pilaantumisen.
Ely-keskus määräsi Norilsk Nickel Harjavallan ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin perustilan palauttamiseksi. Yhtenä velvoitteena oli Kokemäenjoen vuollejokisimpukkapopulaation luontaisen palautumisen seuranta.