Kaksi miestä kuoli parin päivän välein Helsingin poliisivankilassa – näin johtaja kommentoi vankilan oloja

Poliisivankilassa säilytetään kahdenlaisia vankeja. Helsingin poliisivankila on Suomen suurin.

Poliisin logo poliisitalon seinässä.
Pasilan poliisitalon vankilassa on lyhyen ajan sisään kuollut kaksi kiinniotettua. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Clarissa Jäärni

Noin 20-vuotias mies kuoli eilen keskiviikkona illalla Pasilan poliisitalossa sijaitsevassa Helsingin poliisivankilassa. Kuolema huomattiin tarkastuskierroksen yhteydessä. Miestä yritettiin elvyttää tuloksetta.

Kuolemantapaus Helsingin poliisivankilassa on jo toinen lyhyen ajan sisään, sillä kahta päivää aikaisemmin, maanantaina, kuoli 35-vuotias mies samassa laitoksessa.

Kummakin tapauksen kuolemansyytä tutkii Helsingin poliisilaitoksen naapuri, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos.

– Tapauksesta annetaan lausunnot noin kahden kuukauden kuluttua, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ylikomisario, tutkinnanjohtaja Jyrki Kallio Ylelle.

Kun oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvityksen eli yleensä ruumiinavauksen tulokset tulevat, saadaan tietää kuoleman syy ja siihen mahdollisesti vaikuttaneet tekijät.

– Ainakaan tässä vaiheessa ei ole syytä epäillä minkään näköisiä rikoksia, Kallio sanoo.

Asiaan mahdollisesti liittyvien poliisien toimintaa selvittää syyttäjätutkinnanjohtaja Tarmo Tanner.

Hän korostaa, ettei asiasta ole käynnistetty tässä vaiheessa esitutkintaa.

– Teen tietyt selvitykset, ja jos niissä olisi viitteitä siitä, että olisi syytä epäillä jonkinlaista rikosta, sitten käynnistäisin esitutkinnan, Tanner kertoo STT:lle.

Jos selvitykset eivät viittaa siihen, että asiaa olisi syytä tutkia, jää asia Tannerin mukaan siihen.

Valvontaa ympäri vuorokauden

Helsingin poliisin ylikomisario Pekka Kallio vastaa Pasilan poliisivankilan toiminnasta. Hänen mukaansa Helsingin poliisivankilassa säilytetään kahdenlaisia vankeja: rikosperusteisia, joita epäillään rikoksen tekemisestä sekä poliisilain perustella kiinniotettuja henkilöitä.

– Jälkimmäiset ovat niin sanottuja perinteisiä putka-asiakkaita. He tavallisesti ovat joko häiriökäyttäytyneitä henkilöitä tai sellaisia, jotka ovat niin päihtyneitä, etteivät pysty huolehtimaan itsestään, Kallio sanoo.

Hänen mukaansa kaikille kiinniotetuille tehdään saapuessa turvallisuustarkastus, johon voi sisältyä metallinpaljastimen käyttöä.

Helsingin poliisivankilan ylikomisarion Pekka Kallion mukaan kiinnioton peruste määrittelee olot poliisivankilassa.

– Rikosperusteisesti kiinniotettujen valvonta määräytyy tapauskohtaisesti: heille taataan yörauha ja tarjotaan päivittäiset ateriat. Poliisilain perusteella kiinniotettujen tilaa seurataan tiiviimmin turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi, Kallio kertoo.

Poliisilain perusteella kiinniotetut tarkastetaan saapuessa. Heiltä selvitetään sairaudet, vammat ja mahdolliset ruhjeet. Tarvittaessa paikalle pyydetään sairaanhoitaja ja heidät toimitetaan sairaanhoitoon, jos tilanne sellaista edellyttää.

Pekka Kallion mukaan perinteisten putka-asiakkaiden terveydentila tarkistetaan tunnin välein, lisäksi selleissä on kameravalvonta ja kutsunappi, jonka avulla voi pyytää apua.

– Jokatuntisen tarkastuksen yhteydessä arvioidaan, pitääkö kiinniottoa vielä jatkaa vai voiko asiakkaan jo päästää pois, Kallio toteaa.

Rikosperusteisesti kiinniotettuja koskee esitutkintalaki. Heidät tarkastetaan selleissä harvemmin, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuorokaudessa.

– Heille taataan parempi yörauha, koska yleensä näiden vankien täytyy olla kykeneviä esimerkiksi kuulusteluihin päivisin, Kallio sanoo.

Helsingin poliisivankila on Suomen suurin poliisivankila.

Keltainen patja lattialla

Kiinniotettujen sellit ovat noin kymmenen neliömetrin kokoisia, yleensä yksittäissellejä. Ne on varustettu vesipisteellä ja osassa sellejä on oma wc-istuin.

Rikosperusteisesti kiinniotetuille vangeille tarjotaan vuodevaatteet, kun taas poliisilain mukaan kiinniotetut saavat vain keltaisen patjan. Rikosperusteisilla vangeilla on selleissään ikkuna, josta näkee taivaalle. Kaikissa selleissä on lattialämmitys.

Vuonna 2019 eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen kiinnitti huomiota putkakuolemiin. Tapauksia oli 2000-luvulla ollut noin 6–27 vuodessa. Jääskeläinen piti ongelmallisena, ettei Poliisihallituksella ollut esittää putkakuolemien lukumäärästä luotettavaa tietoa.

Huhtikuussa 2024 antamassaan lausunnossa Jääskeläinen piti hämmästyttävänä, että putkakuolemien määrästä ei edelleenkään ole ollut saatavilla luotettavaa tietoa.

Sydänoireista kärsinyt mies vietiin sairaalan sijaan putkaan, jossa hän menehtyi. Poliisin tiloissa kuolee joka vuosi useita päihtyneitä. Ongelmasta on puhuttu vuosia, mutta rahaa sen ratkaisemiseen ei ole löytynyt. Ohjelma julkaistiin 2.5.2022.