Viime vuonna noin 60 yritystä etsi Suomessa malmia ja investoi toimintaan runsaat 90 miljoonaa euroa.
Etsinnästä noin 80 prosenttia tehdään Lapissa.
Viime aikoina yritysten katseet ovat alkaneet kääntyä myös muualle, sillä esimerkiksi Keski-Pohjanmaan maakunta sijoittui maakunnista viidenneksi malminetsintälupien määrässä.
Johtava asiantuntija Ilkka Keskitalo Tukesista arvioi, että Lapissa alkaa olla jo tungosta ja siksi malminetsijät ovat siirtäneet katseensa myös muihin alueisiin, joissa tuntuu olevan potentiaalia.
Litiumin perässä
Keski-Pohjanmaan tekee kiinnostavaksi litium.
Sitä on etsitty ja löydetty esimerkiksi Kaustiselta, jonne ollaan pian avaamassa litiumkaivosta, mutta muuten pohjalaismaakunnissa ei kaivoksia tällä hetkellä ole.
Lisää: Kaustisen malmista rikastetaan pian litiumia vuosittain 300 000 sähköauton akkuun
Pohjalaiskunnista litiumia on löydetty myös Kruunupyystä ja sitä aiotaan etsiä esimerkiksi Kannuksesta, Vetelistä, Lappajärveltä ja Nurmosta.
Kaivosrekisteristä selviää, että suuri joukko malminetsintäyrityksiä on juuri nyt kiinnostunut näistä alueista.
Kaivosalan lupaviranomaiselle Tukesille on tehty lukuisilta paikkakunnilta hakemuksia aluevarauksista ja saatukin lupa varauksiin.
Moni yritys on myös jo saanut luvan malminetsintään.
Kulta haluttu alkuaine
Hakemusten perusteella etsijät haluavat löytää kultaa.
– Kulta on etsityin alkuaine globaalisti ja Suomessa, kertoo Tukesin johtava asiantuntija Ilkka Keskitalo.
Hänen mukaansa kullan hinta on pysynyt korkeana viimeiset kymmenen vuotta, ja kun maailmantaloudessa on epävarmuutta, sijoittajat rahoittavat kullanetsintäyrityksiä.
– Toki kultaa tarvitaan myös vihreän siirtymän elektroniikassa, Keskitalo sanoo.
Korsnäsin seudulla etsitään kullan lisäksi lantanoidi-maametalleja. Korsnäsissä on toiminut kaivos kymmeniä vuosia sitten.
Lapualta puolestaan etsitään grafiittia.
Kiinnostukselle on perusteita
Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijan mukaan yritys etsiä pohjalaismaakunnista arvokkaita mineraaleja ei ole vailla perusteita.
Kallioperä on nimittäin malmirikasta.
Tutkimusprofessori Tero Niirainen GTK:sta kertoo, että alue kuuluu geologisesti Pohjanmaan liuskejaksoon, joka ulottuu Seinäjoelta Kaustisen kautta Ylivieskaan ja Vihantiin.
Liuskejakso koostuu meren pohjalle kerrostuneista ja myöhemmin metamorfoituneista sedimenteistä ja vulkaanisista kivistä.
– Alueella on ollut pitkään malminetsintäaktiviteettia, mutta tuotantoon ei niistä vielä mikään ole päätynyt. Kaustisella tässä ollaan tässä pisimmällä.
Niiranen kertoo, että merkittävä määrä kultaesiintymiä on löydetty varsinkin Seinäjoen seudulta. Sieltä on löydetty myös litiumesiintymiä, samoin Kaustisen seudulta. Kaustisen ja Kauhajoen seuduilta on taas tavattu titaania.
Esiintymästä kaivokseen on matkaa
Esiintymän löytämisestä kaivostoiminnan aloittamiseen on pitkä matka.
Esimerkiksi Kaustisella on jo 1950-luvulta lähtien tiedetty, että kallioperässä on litiumia. Vasta nyt paikkakunnalle ollaan avaamassa kaivosta.
Hyödyntämiseen syntyi tarve, kun litiumia alettiin tarvita akuissa.
Lisäksi kaikki kallioperässä oleva arvokas mineraali ei koskaan päädy maan pinnalle kaivostoiminnan avulla.
Tukesin johtava asiantuntija Ilkka Keskitalo toteaa, että vain yksi tuhannesta malminetsintäalueesta tulee koskaan hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Seinäjoen seudulla kullan suhteen ollaan vasta etsintävaiheessa.
Tutkimusprofessori Tero Niirasen mukaan syynä saattaa olla kultaesiintymien alhainen kultapitoisuus: vaikka kullan hinta on korkealla, mikään yritys ei vielä ole katsonut taloudellista hyödyntämistä tarpeeksi kannattavaksi.