Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Puulämmitteisissä paljuissa lilluminen saattaa loppua Keravalla.
Kaupunki päivittää rakennusjärjestystään uutta rakennuslakia varten. Suunnitelmana on kieltää puulämmitteiset paljut asemakaava-alueella ensi vuodesta alkaen. Kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen rakennusjärjestyksestä syksyllä.
Puulämmitteisen paljun hankinta on ollut Keravalla luvanvaraista, ja mahdollinen tuleva kielto koskee uusien paljujen hankintaa.
Keravan kaupungin johtava rakennustarkastaja Timo Vatanen kertoo, että kiellon pääsyynä on paljujen savuhaitat terveydelle ja ympäristölle.
Vatasen mukaan puulämmitteiset paljut ovat yksi pahimmista piha-alueiden hiukkaspäästöjen, noen ja savun lähteistä. Palamisessa voi muodostua esimerkiksi haitallisia aineita, jotka vaikuttavat erityisesti hengityssairaiden, lasten ja ikäihmisten terveyteen.
Vatanen sanoo, että tavallaan paljutuprutuksen voi rinnastaa tupakointiin.
– Harva meistä, joka on tupakoimaton, haluaa seistä tupakoijan vieressä ja hengittää sitä samaa ilmaa.
Vatasen mukaan puulämmitteiset paljut kielletään myös siksi, että kaupunki haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ympäristöpäästöt riippuvat esimerkiksi poltettavasta puusta. Kyseessä on kuitenkin merkittävä paikallinen päästö, kertoo Vatanen.
– Tämä on myös ilmastonmuutosta ehkäisevä asia, vaikka tietysti Keravan paljut ovat aika vähäinen asia siinä.
Puulämmitteisten paljujen kieltoa ja korvaamista sähkölämmitteisillä on perusteltu esimerkiksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen savuhaittojen ehkäisysuunnitelmassa ja ympäristöministeriön selvityksessä.
Paljuissa on Vatasen mukaan myös paloturvallisuusriski.
Paljut aiheuttavat eripuraa Keravalla
Paljua pitää lämmittää yleensä jopa useita tunteja ja lyhyt piippu levittää savua erityisen tehokkaasti.
Paljusavut ovat aiheuttaneet myös epäsopua Keravan naapurustoissa.
Syntyperäinen keravalainen Petri Ulmanen ymmärtää astmaatikkona osittain kiellon.
Toisaalta hänen mielestään myös naapurit voisivat keskustella keskenään.
Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asuttu kaupunki. Hajuhaitat korostuvat paikkakunnalla, jossa on paljon pieniä tontteja tiiviisti.
Johtava rakennustarkastaja Timo Vatanen kertoo, että kaupungille tulee vuosittain toistakymmentä valitusta naapureiden paljusavuista, jotka voivat tunkeutua jopa ilmanvaihtoon.
Ihmisiä kismittää myös väärin lasketut poistovedet.
Jotkut valuttavat eltaantuneet kylpyvedet virheellisesti suoraan maahan; joskus jopa naapurin ja oman tontin väliseen ojaan.
Vatanen kertoo, että jätevesi pitäisi johtaa pois rakennuksen lattiakaivosta, eikä esimerkiksi sadevesiviemäriin.
Oletko sinä riidellyt paljun käytöstä naapurin kanssa? Kerro meille kokemuksesi, teemme juttua.
Vatasen mukaan luonnoksesta on tullut kielteistä ja myönteistä palautetta. Esimerkiksi Keravan Omakotiyhdistys vastustaa puulämitteisten paljujen kieltoa.
Jos luonnos menee läpi, niin varsinaista paljupoliisia ei kuitenkaan ole Keravalle tulossa Vatasen mukaan.
Todennäköisesti naapurit toimivat tässäkin merkittävimpinä tiedonantajina rakennusvalvontaan.
Vatasen tietojen mukaan Kerava olisi ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka tekee kyseisen kiellon.
– Mutta toivottavasti ei viimeinen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Keski-Uusimaa.