Tervolassa istutettiin Runkausjokeen 12 000 lohenpoikasta – vaelluksella on päästävä voimalaitospatojen ohi

Kemijoen alaosassa on toteutettu kalatieratkaisuja, jotta vaelluskalat pääsisivät voimalaitosten ohi. Vasta muutaman vuoden kuluttua nähdään, miten hyvin vaellukset onnistuvat.

Suurin osa istukaskaloista laskettiin veteen säiliöstä putkea pitkin, pieni osa vapautettiin jokeen suoraan pusseista.
  • Pirkko Kukko-Liedes

Tervolassa ennallistettuun Runkausjokeen on istutettu lisää lohenpoikasia. Vuosi sitten tähän Kemijoen sivujokeen laskettiin yli 5 000 poikasta, ja nyt lohenpoikasia istutettiin noin 12 000. Poikaset ovat Tornionjoen kantaa ja vuoden ikäisiä.

Vuodentakaisten istutusten ensimmäiset seurantatulokset ovat olleet rohkaisevia. Poikasia löytyi syksyn sähkökoekalastuksissa runsaasti ja laajalta alueelta. Vie kuitenkin muutaman vuoden ennen kuin nähdään, kuinka kalat menestyvät ja miten hyvin ne onnistuvat ohittamaan voimalaitospadot eli vaeltamaan merelle ja takaisin kotijoelle.

Joki on puhdas ja vesi virtaa

Istutusten onnistumisen ensimmäisenä edellytyksenä on ollut Runkausjoen ennallistaminen. Uiton ja turvetuotannon jäljiltä joki on kunnostettu perusteellisesti; sitä on puhdistettu ja siihen on palautettu koskipaikkoja.

Hymyilevä nainen seisoo joen rannalla.
Erja Kupari on mökkirannassaan päässyt seuraamaan sekä joen kunnostusta että lohenpoikasten istutuksia. – Mielenkiintoinen ja mukava projekti, hän sanoo. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tervolalaisen Erja Kuparin kesämökki seisoo Runkausjoen töyräällä, joten hän on päässyt paraatipaikalta seuraamaan ensin joen kunnostamista ja sitten kalaistutuksia.

– Onhan tämä hieno asia. Pohja on nyt puhdas, ja virtaama on koskien ansiosta kovempi.

Myös Runkausjoen jokitalkkari Juha Mäkimartti on tyytyväinen. Joki on nyt hyvässä kunnossa, ja Mäkimartti uskoo, että istutukset alkavat tuottaa tulosta. Hän arvioi, että kahden voimalaitoksen ohi kala voi kyllä nousta, mutta pääsy ylemmäs Kemijoessa saattaa olla vaikeaa.

– Uskon, että ainakin Runkausjokeen saadaan lohi- ja taimenkanta. Taivalkosken laitoksella on nyt kalasydän, ja Isohaaran voimalaitoksen tulppa pitäisi saada auki. Toivottavasti tuleva sukupolvi näkee, ettemme ole kaikkea pilanneet, vaan olemme myös korjanneet.

Mies seisoo joessa.
Jokitalkkari Juha Mäkimartti on ollut aktiivisesti mukana niin joen ennallistamisessa kuin mäti- ja poikasistutuksissa. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Tähän mennessä joen ennallistaminen on hyödyttänyt eniten harria. Sitä on Mäkimartin mukaan Runkausjoessa nyt paljon.

Lisää istutuksia tarvitaan

Pieniä lohenpoikasia uiskentelee pussissa.
Lohenpoikaset liikkuivat virkeästi sekä pusseissa että päästyään jokeen. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Kalasydän Oy:n kala-asiantuntija Jan-Peter Pohjola kertoo, että lohikannan palauttaminen vaatii vielä tuki-istutuksia, jotta jokeen saadaan riittävästi emokaloja pitämään yllä lohipopulaatiota.

– Tämänkokoisessa joessa tarvitaan kymmeniä, jopa satoja emokaloja, jotka nousevat tänne takaisin ja kutemaan.

Mies kyykistyneenä joen rannassa. Kala-asiantuntija Jan-Peter Pohjola laskemassa lohenpoikasia Runkausjokeen pussista.
Kala-asiantuntija Jan-Peter Pohjola vapauttamassa lohenpoikasia Runkausjokeen. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Kalasydän Oy on ollut toteuttamassa Runkausjoen kunnostusta ja yrityksen hydraulinen kalatiejärjestelmä on ollut käytössä Taivalkosken voimalaitoksella jo vuosia.

Istukaskalat ovat Vääräniemen kasvattamosta ja ne on lahjoittanut kalaruokatalo Kalavapriikki. Mukana joen kunnostuksessa ja istutuksissa ovat olleet myös muun muassa paikalliset asukkaat, Kemijoki oy, Lapin liitto ja Voimalohi oy.