FRANKFURT Tänään torstaina on suuri päivä asuntovelallisten kannalta. Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoja suurella todennäköisyydellä ensimmäistä kertaa lähes viiteen vuoteen.
Korot olivat vuosikausia nollassa. Vajaan kahden viime vuoden aikana Euroopan keskuspankki on nostanut niitä pykälittäin.
Tärkein ohjauskorko eli liikepankkien talletuskorko on tätä nykyä tasan neljä prosenttia. Se ei ole koskaan euron historiassa ollut yhtä korkealla.
Korkojen laskun puolesta puhuu ennen kaikkea hidastunut inflaatio. Vielä viime kesäkuussa kuluttajahinnat nousivat 5,5 prosentin vuosivauhtia. Huhtikuussa inflaatio oli hidastunut jo 2,4 prosenttiin.
Aivan torstain kokouksen alla taivaalle on kuitenkin ilmaantunut pilviä.
Toukokuussa inflaatio otti jälleen vauhtia 2,6 prosenttiin. Keskuspankkiirien tarkkaan seuraama ruuan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli 2,9 prosenttia.
EKP:n tavoite on saavuttaa kahden prosentin inflaatio ”keskipitkällä aikavälillä”. Hetken se näytti olevan jo lähellä hintavakaustavoitettaan, mutta toukokuussa tuli takapakkia.
Hintavakaustavoite on yhä melko kaukana.
Pelissä jälleen uskottavuus
Useat keskuspankkiirit eli EKP:n neuvoston jäsenet ovat ennakoineet kesäkuun koronlaskua viime viikkoina, myös Suomen Pankkia kokouksessa edustava pääjohtaja Olli Rehn.
Siitä seuraa, että jos koronlaskua ei nyt yllättäen tulisikaan, keskuspankin uskottavuus kärsisi sen johtajien kommenttien jälkeen.
Koronlasku on käytännössä jo hinnoiteltu nykyisten asuntolainojen viitekorkoihin sisään. Markkinat odottavat juuri keskuspankkiirien puheiden seurauksena, että EKP laskee kaikkia kolmea ohjauskorkoa torstaina 0,25 prosenttiyksikköä.
Jos se ei sitä teekään, asuntolainojen viitekorot ampaisisivat välittömästi taas nousuun.
Kiinnostavaa onkin nyt se, mitä koroille seuraavaksi tapahtuu. Loppuvuoden koronlaskut näyttävät hyvin epävarmoilta.
Vuoden toisen puoliskon korkopäätöksiin vaikuttaa ennen kaikkea kaksi asiaa: kuinka kuluttajahinnat kehittyvät ja miten euroalueen talous elpyy.
Ennuste kertoo korkojen tulevaisuudesta
EKP:n torstaina julkistettava arvio talouden tulevaisuudesta on asuntovelkojen korkojen kannalta vähintään yhtä olennainen tieto kuin koronlaskukin.
Siitä voi päätellä tulevia koronleikkauksia. Jos inflaatio hidastuu ripeästi, luvassa voi olla useita koronlaskuja tänä vuonna. Osa ekonomisteista varoittaa myös siitä, että hinnat voivat myös alkaa nousta uudestaan.
Inflaatio saattaa yllättää tulevina kuukausina etenkin palkkojen nousun takia. Etenkin saksalaiset ovat saaneet isoja palkankorotuksia. Ukrainan sota ja geopoliittiset jännitteet voivat aiheuttaa energia- ja ruokamarkkinoilla häiriöitä, jotka kiihdyttävät inflaatiota.
Inflaatiopaineita aiheuttavat myös valtavat investoinnit energiasiirtymään – esimerkiksi tuulivoimaan ja vetytalouteen – sekä Ukrainan jälleenrakennus.
Suomi kaipaisi lisää koronlaskuja
Suuri osa EKP:ta seuraavista ekonomisteista odottaakin torstaina ”haukkamaista” koronlaskua. Käytännössä EKP siis laskisi korkoja, mutta viestisi samalla, etteivät nostot jatku.
Suomalaisista kotitalouksista vajaalla kolmanneksella on asuntolainaa. Lainoissa viitekorkona käytetään euriboreja.
Nämä markkinakorot muuttuvat, kun rahoitusmarkkinat ennakoivat keskuspankin tulevia ohjauskorkojen muutoksia. Jos EKP viestii, että koronlaskut jäävät nyt tähän, suomalaisten lyhytaikaisiin viitekorkoihin sidotut lainanhoitokulut eivät pienene ainakaan lähiaikoina.
Ohjauskorot ohjaavat taloutta laajasti. Kun EKP leikkaa korkoja, esimerkiksi OP tai Nordea saavat keskuspankilta rahaa aiempaa halvemmalla ja voivat sitten itse lainata rahaa eteenpäin halvemmalla. Tämä lisää yleensä kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja, joita tarvitaan talouskasvuun.
Suomen talous on kyntänyt syvemmällä kuin monen muun euromaan taloudet, joten Suomessa koronlaskua tarvittaisiin myös yleistalouden kannalta kipeämmin kuin muualla.