Europarlamenttivaaleissa koko Suomi on yksi vaalipiiri. Se tarkoittaa sitä, että kuka vain äänioikeutettu voi äänestää ketä vain ehdokasta mistä päin maata tahansa. Osa ehdokkaista tuo kuitenkin kampanjoissaan esille kotiseutuaan.
Kannattaako äänestäjän äänestää omalta alueeltaan tulevaa ehdokasta?
– Erittäin hyvä kysymys, sanoo Kuntaliiton EU-asiantuntija Paula Kosunen.
– Kukaan ehdokas ei varsinaisesti ole yhden tietyn kunnan tai kaupungin tai maakunnan edustaja. Samanaikaisesti on hyvin tärkeää, että valitut parlamentaarikot ymmärtävät Suomen kuntien ja kaupunkien erityispiirteet ja erityisolosuhteet, hän jatkaa.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Theodora Helimäki sanoo, että parlamentaarikoilla on avustajia, joiden tehtävä on ottaa selvää asioista ja saattaa parlamentaarikoille tietoa joka puolelta maata.
Silti sillä on merkitystä, jos mepillä on itselläänkin tietoa esimerkiksi jonkin alueen paikallisista erityisolosuhteista.
– Paikalliset tuntevat paikalliset tarpeet parhaiten.
Paula Kosusen mukaan EU:ssa tehdään päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa yllättävänkin paljon alueellisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi maatalouteen, liikenneverkkoon, ilmastoon, maahanmuuttoon, teollisuuden aloihin tai rajaan liittyvät päätökset.
Myös kuntien päätöksiin vaikuttavat EU:n säätely ja EU:n tuet. Kuntaliiton selvityksen mukaan kunnanhallituksen käsittelemistä asioista 45 prosenttiin liittyy EU tavalla tai toisella.
Ei kannata miettiä vain paikallisuutta
Koska vaaleissa on vain yksi vaalipiiri, ehdokkaan on vaikea päästä läpi pelkästään paikallisilla äänillä, ellei hän tule isolta kaupunkiseudulta, Helimäki sanoo.
Jos äänestää paikallista ehdokasta, joka ei mene läpi, äänet hyödyttävät vain puoluetta. Eurovaalitkin ovat puoluevaalit, joten tärkeää on myös puolue, jota äänestää.
Paikalliset intressit eivät myöskään ole ainoita intressejä eikä kaikilla samassa maakunnassa ole samoja intressejä.
Helimäki näkee, että eurovaaleissa alueellisten intressien lisäksi on myös maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden intressejä ja esimerkiksi eri ammattiryhmien intressejä.
Esimerkiksi Pohjois-Suomessa maatalous voi olla tärkeä elinkeino, mutta maatalouden asiat eivät välttämättä ole jokaisen kaupunkilaisen intresseissä sielläkään. Toisaalta pohjoissuomalainen maanviljelijä voi löytää ehdokkaan eteläsuomalaisesta ehdokkaasta, jolle maatalouden asiat ovat tärkeitä.
Väännetään rautalangasta: voiko äänestäjä äänestää hyvällä omallatunnolla joko paikallista ehdokasta tai täysin eri puolilta Suomea olevaa ehdokasta?
Sekä Helimäen että Kosusen mukaan voi.
Pohjois-Suomessa koetaan, että edustajan puute on haitta
Koko Pohjois-Suomesta ei kuluvalla eurovaalikaudella ole ollut yhtään meppiä. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntajohtajat ajattelevat, että se on ollut alueen kannalta huono asia.
– Ja kun pohjoisesta ei ole edustajaa, EU-asiat voivat jäädä tuntemattomammiksi, kun ei ole tuttua, joka niistä kertoisi, Jussi Rämet sanoo.
Rämet sanoo, että pohjoissuomalaisilla mepeillä on luontaisesti kontakteja alueen toimijoihin, joten alueen asiat tulevat varmasti tietoon.
Kainuun maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas sanoo, että myös muut suomalaiset mepit ovat ajaneet Pohjois-Suomen etua. Kuitenkin tulevalla kaudella tehdään isoja päätöksiä, joten hän toivoo, että Pohjois-Suomesta olisi meppejä ajamassa alueen etua.
Sekä Rämet että Ponnikas uskovat, että tulevalla kaudella joku pohjoissuomalainen pääseekin europarlamenttiin.
Esimerkiksi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on arvioinut aiemmin Ylelle, että todennäköisesti ainakin joku pohjoissuomalainen ehdokas tulee valituksi Euroopan parlamenttiin.
Kuuntele Ylen eurovaalisisältöjä Yle Areenasta.