Tuore eurooppalainen tutkimus on selvittänyt 26 000 ihmisen lapsuuskokemusten yhteyttä myöhempiin parisuhteiden elinkaariin.
Tulos oli selkeä.
Lapsuuden kokemukset vaikuttavat selvästi parisuhteiden muodostumiseen. Jos lapsuus sujuu mielekkäästi, ihmiset solmivat todennäköisemmin yhden vakaan avioliiton, joka kestää.
Negatiiviset kokemukset ovat yhteydessä kaikkiin muihin löydettyihin parisuhdemalleihin, jotka on listattu jutussa.
Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkija, aiheesta väitöskirjaa tekevä Miika Mäki pitää tuloksia osin tuttuina, mutta myös uusia puolia on noussut esiin.
Erilaisia parisuhteita on tutkittu Euroopassa jo pitkään, sillä ne vaikuttavat yhteiskuntaan merkittävästi. Yhteys myös ihmisten terveyteen ja onnellisuuteen on ilmeinen.
Myös sinkkuus on omanlainen parisuhdehistoria.
– Parisuhde ja perheet ovat yhteiskunnan ja yhteisöjen kivijalkaa. Perhe-elämällä ja vanhempien suhteella on yhteyksiä ihmisten hyvinvointiin koko heidän elinkaarensa aikana. Siksi on tärkeä ymmärtää, mitkä tekijät muokkaavat ihmisten pariutumista, Miika Mäki sanoo.
Tulokset pohjautuvat Survey of health, ageing and retirement in Europe -tutkimuksessa saatuihin haastatteluihin kaikissa Eu-maissa sekä Sveitsissä ja Israelissa.
Seitsemän eri parisuhdemallia
Tuoreessa tutkimuksessa tunnistettiin kaikkiaan seitsemän eurooppalaista parisuhdemallia.
– Isompia eroja miesten ja naisten välillä ei löytynyt. Ainoastaan naisilla kaikki tuntuu tapahtuvan vähän aikaisemmin, kertoo Miika Mäki.
Kokemukset jaetaan neljään ryhmään
Lapsuusajan kokemukset jaettiin tutkimuksessa neljään eri ryhmään: suhteet vanhempiin, väkivaltakokemukset, muutot ja terveys sekä sitä kautta vakaa elämäntilanne.
Suhde vanhempiin käsittää sen, millaiset välit molempiin vanhempiin lapsena olivat ja miten esimerkiksi äiti ymmärsi lapsen huolia ja murheita.
Hyvät suhteet vanhempiin ja sukulaisiin lapsuudessa ennustavat aikuisiän parisuhteen tyytyväisyyttä. Usein hyvät suhteet vanhempiin tarkoittaa myös laajempia sosiaalisia verkostoja.
Kurittaminen eli lapsuusajan väkivalta oli myös mukana kyselyssä. Eurooppalaisten äitien ja isien väkivallasta ei löytynyt isompia eroja: keskimäärin noin 3,5 prosenttia on kokenut usein väkivaltaa kotona.
Ei koskaan -luvuissa isän osuus on 50 prosenttia ja äidin 56 prosenttia.
Jo aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lapsuuden haitalliset kokemukset, kuten fyysiset rangaistukset ja huonot välit vanhempiin, näkyvät myöhemmin epäterveellisinä elämäntapoina, huonona terveytenä ja epäsosiaalisena käyttäytymisenä.
Lapsuusajan muutot ja oma terveys ovat myös yksiä mittareita lapsuuden kokemuksiin. Huonosta lapsuuden terveydestä löytyy yhteys matalampaan avioitumiseen aikuisena.
– Tutkimus vahvistaa, että lapsuus on herkkää aikaa. Saaduilla kokemuksilla, positiivisilla tai negatiivisilla on kauaskantoisia seurauksia monille elämän aloille. Myös tulevaisuuden parisuhdekäyttäytymiseen.
Miika Mäen mielestä tärkeä viesti yhteiskuntapoliittisia päätöksiä tekeville on ylipäänsä sen merkitys, miten lapsi on kokenut oman lapsuutensa ja miten vakaat olot ovat olleet.
Sosiaalisesti taitava nainen pärjää ihmissuhteissa
Tutkimus osoitti myös, että varsinkin naisilla hyvät sosiokognitiiviset taidot paikkaavat huonompia oloja. Sosiaalisuus tuo siis suurempaa kestävyyttä, jolloin lapsuuden vastoinkäymiset vaikuttavat vähemmän.
Jos mutkan oikaisee suoraksi; naiset jotka ovat sosiaalisesti taitavia, pärjäävät myös ihmissuhteiden maailmassa.
Lapsuuden kokemuksia ei selitä yksinomaan sosioekonominen, eli perheen taloudellinen tilanne. Vaikka perhe olisi kuinka varakas, lapsi voi silti tuntea turvattomuutta lukuisten muuttojen takia, ja vanhemmat voivat olla tunneköyhiä ja poissaolevia.
Kaikki tämä vaikuttaa myöhemmin parisuhteiden kehittymiseen.
Viime vuosina yksinasuvien määrä on kasvanut koko Euroopassa.
Lapsuusajan lisääntynyt epävakaus voi olla yksi selittävä tekijä, mutta kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Tämä kiinnostaa väestötieteilijöitä, sanoo Miika Mäki.
Miika Mäen ja tutkimusryhmän työ liittyy Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston väestötieteen kuusivuotiseen hankkeeseen. Siinä tutkitaan perhesuhteita, syntyvyyttä, pariutumista sekä verkostoja laajemmin.
Muokattu 19.6.2024 klo 10:00: Lisätty tieto, että Miika Mäki työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa.